Tukholman metro
Tukholman metro (ruots. Stockholms tunnelbana) on Ruotsin ainoa metrojärjestelmä maan pääkaupungin Tukholman seudulla. Tukholman metroverkko muodostuu seitsemästä linjasta ja sadasta asemasta. Asemista 47 on maan alla ja 53 maan päällä. Varsinaisen metroliikenteen voidaan katsoa alkaneen lokakuussa 1950, mutta jo ennen tätä useita nykyisen metroverkoston osia oli käytössä muina raidejoukkoliikenteen muotoina 1930-luvulta lähtien.
Viimeksi verkostoa on laajennettu vuonna 1994. Nytmilloin? rakenteilla on sinisen linjan jatke Kungsträdgårdenista Södermalmin kautta Nackaan sekä Akallasta Barkarbyhyn. Rakenteilla on myös uusi keltainen linja Odenplanilta Solnan Arenastadeniin. Päätös on tehty myös uudesta linjastaa Fridhemsplanilta Älvsjöhön.[1]
Sekä 108 kilometrin raidepituudellaan että noin miljoonalla päivittäisellä matkustajallaan tarkasteltuna metrojärjestelmä on maailman 36. laajin.[2] Tukholman metro on sen palveleman alueen väestöpohjaan suhteutettuna yksi maailman laajimmista metroverkostoista.[3]
Metroliikenteen tilaajana toimii Storstockholms Lokaltrafik, SL ja liikennöitsijänä on toiminut marraskuusta 2009 lähtien hongkongilainen MTR Corporation.[4] Aiemmin metroa on liikennöinyt muun muassa vuosina 2005–2009 ranskalainen Veolia Transport.
Linjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vihreällä linjalla tarkoitetaan linjoja 17, 18 ja 19. Niillä on yhteensä 49 asemaa, joista 12 on maanalaisia (yhdeksän betonikannellista ja kolme kallioon louhittua) ja 37 maanpäällisiä asemia. Linjan pituus on yhteensä 41 kilometriä 256 metriä. Linja vihittiin käyttöön 1. lokakuuta 1950 Slussenin ja Hökarängenin välillä. Linjalla on neljä pääteasemaa: Hässelby Strand lännessä ja Hagsätra, Farsta strand, sekä Skarpnäck etelässä.
- Punaisella linjalla tarkoitetaan linjoja 13 ja 14. Niillä on yhteensä 36 asemaa, joista 21 on maan alla (viisi betonikannen alla ja 16 kallioon louhittuna) ja 15 maan päällä. Linja on 41 kilometriä 238 metriä pitkä (vain 18 metriä lyhyempi kuin vihreä linja). Se vihittiin käyttöön 5. huhtikuuta 1964 T-Centralenin ja Fruängenin/Örnsbergin välillä. Linjalla on neljä pääteasemaa, joista Fruängen ja Norsborg ovat etelässä/lounaassa ja Ropsten sekä Mörby centrum koillisessa/pohjoisessa. Aiemmin punainen linja esitettiin metrokartoissa oranssin värisenä.
- Sinisellä linjalla tarkoitetaan linjoja 10 ja 11. Niillä on yhteensä 20 asemaa, joista 19 on maanalaisia (kaikki kallioon louhittuja) ja vain yksi maanpäällinen. Sinisellä linjalla sijaitsee myös käyttöön ottamaton asema Kymlinge. Linjan pituus on 25 kilometriä ja 516 metriä. Se avattiin 31. elokuuta 1975 T-Centralenin ja Hjulstan välillä. Sinisellä linjalla on kolme pääteasemaa: Kungsträdgården idässä ja Akalla sekä Hjulsta pohjoisessa.
Linja | Osuus | Avattu | Pituus | Asemia |
---|---|---|---|---|
10 | Kungsträdgården–Hjulsta | 31. elokuuta 1975 | 15,1 km | 14 |
11 | Kungsträdgården–Akalla | 5. kesäkuuta 1977 | 15,6 km | 12 |
13 | Norsborg–Ropsten | 5. huhtikuuta 1964 | 26,6 km | 25 |
14 | Fruängen–Mörby centrum | 5. huhtikuuta 1964 | 19,5 km | 19 |
17 | Åkeshov–Skarpnäck | 19. marraskuuta 1958 | 19,6 km | 24 |
18 | Alvik–Farsta Strand | 1. lokakuuta 1950 | 18,4 km | 23 |
19 | Hässelby Strand–Hagsätra | 9. syyskuuta 1951/26. lokakuuta 1952 | 28,6 km | 35 |
Yhteensä | 108 km[5] | 100 |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
30. syyskuuta 1933 käyttöön vihitty tunneli Södertunneln Södermalmin läpi oli ensimmäinen askel jo olemassa olevien esikaupunkeja palvelevien rautateiden muuntamisessa metroksi siirtämällä keskikaupungin läpi kulkeva osuus tunneliin. Liikenne hoidettiin aluksi raskailla raitiovaunuilla, joita nykyään usein nimitetään premetroksi. Järjestelmän nimi Tunnelbanan (tunnelirata) on myös peräisin tältä ajalta. Alkuperäisellä kolmella asemalla Södermalmilla (Slussen, Södra Bantorget (nykyään Medborgarplatsen) ja Ringvägen (nykyään Skanstull) oli sisäänkäyntien edessä kyltit, joissa oli ympyröity "T". T:n sivuilla oli sanat TUNNEL ja BANAN.
Vuonna 1950 rata muutettiin Slussenin ja Hökarängenin välillä liikennöitäväksi sille pitkään tyypillisillä metrojunilla. Liikenne alkoi 1. lokakuuta, ja metrosta tuli raitioliikenteestä erillinen liikennemuoto. Vuonna 1952 avattiin linja keskustasta läntisiin lähiöihin, ja vuonna 1957 kaksi erillistä linjaa liitettiin toisiinsa keskusrautatieaseman ja vanhan kaupungin kautta. Punainen linja avattiin vuonna 1964 ja sininen vuonna 1975. Viimeisin lisäys vihreään linjaan valmistui vuonna 1994, punaiseen linjaan vuonna 1978 ja siniseen linjaan vuonna 1985.
Tukholman metrojunat liikennöivät pääsääntöisesti vasemmanpuoleisen liikenteen mukaan, koska Ruotsissa oli vielä metron rakentamisen alkuaikana myös tieliikenteessä vasemmanpuoleinen liikenne.[6]
Päivä | Vuosi | Osuus | Linja |
---|---|---|---|
1. lokakuuta | 1950 | Slussen–Hökarängen | Vihreä |
9. syyskuuta | 1951 | Gullmarsplan–Stureby | Vihreä |
26. lokakuuta | 1952 | Hötorget–Vällingby | Vihreä |
22. marraskuuta | 1954 | Stureby–Högdalen | Vihreä |
1. marraskuuta | 1956 | Vällingby–Hässelby gård | Vihreä |
24. marraskuuta | 1957 | Hötorget–Slussen | Vihreä |
17. huhtikuuta | 1958 | Skärmarbrink–Hammarbyhöjden | Vihreä |
19. marraskuuta | 1958 | Hässelby gård–Hässelby Strand | Vihreä |
19. marraskuuta | 1958 | Hökarängen–Farsta | Vihreä |
19. marraskuuta | 1958 | Hammarbyhöjden–Bagarmossen | Vihreä |
14. marraskuuta | 1959 | Högdalen–Rågsved | Vihreä |
1. joulukuuta | 1960 | Rågsved–Hagsätra | Vihreä |
5. huhtikuuta | 1964 | T-Centralen–Fruängen | Punainen |
5. huhtikuuta | 1964 | Liljeholmen–Örnsberg | Punainen |
16. toukokuuta | 1965 | Örnsberg–Sätra | Punainen |
16. toukokuuta | 1965 | T-Centralen–Östermalmstorg | Punainen |
1. maaliskuuta | 1967 | Sätra–Skärholmen | Punainen |
2. syyskuuta | 1967 | Östermalmstorg–Ropsten | Punainen |
2. joulukuuta | 1967 | Skärholmen–Vårberg | Punainen |
29. elokuuta | 1971 | Farsta–Farsta strand | Vihreä |
1. lokakuuta | 1972 | Vårberg–Fittja | Punainen |
30. syyskuuta | 1973 | Östermalmstorg–Tekniska högskolan | Punainen |
12. tammikuuta | 1975 | Tekniska högskolan–Universitetet | Punainen |
12. tammikuuta | 1975 | Fittja–Norsborg | Punainen |
31. elokuuta | 1975 | T-Centralen–Hjulsta (Hallonbergen–Rinkeby kautta) | Sininen |
5. kesäkuuta | 1977 | Hallonbergen–Akalla | Sininen |
30. lokakuuta | 1977 | T-Centralen–Kungsträdgården | Sininen |
29. tammikuuta | 1978 | Universitetet–Mörby centrum | Punainen |
19. elokuuta | 1985 | Västra skogen–Rinkeby (Sundbybergin keskustan kautta) | Sininen |
15. elokuuta | 1994 | Bagarmossen–Skarpnäck | Vihreä |
Tekniikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Junat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tukholman metrojunat ottavat sähkön raiteen viereen sijoitetusta sivuvirtakiskosta, jossa vihreällä ja punaisella linjalla on 650 voltin tasavirta, sinisellä linjalla 750 voltin tasavirta. Käytössä on 271 modernia vaunua, mutta myös vanhempia 1970- ja 1980-luvun vaunuja on noin 200. Junien huippunopeus on 80 km/h punaisella ja sinisellä linjalla, vihreällä 70 km/h. Laitureiden kohdalla rajoitus on 50 km/h. Junien maksimikiihtyvyys on 0,8 m/s². Täysimittaisella junalla on pituutta noin 140 metriä. Raideleveys on myös Ruotsin rautateillä käytettävä eurooppalainen standardileveys 1 435 millimetriä.
Kuljettaja operoi itse junan ovia. Koska asemalaiturit eivät aina ole täysin suoria ja toisaalta junat pitkiä, kuljettaja joutuu yleensä nousemaan ja kurkistamaan oman ovensa kautta, milloin ovet voi sulkea. Osalla asemista on kameroita ja näyttöjä helpottamassa kuljettajalle ovien sulkemista.
Suurin osa vaunuista on 2000-luvun taitteessa valmistettua Vagn 2000 (C20)-mallityyppiä. Junayksikön pituus on 46,5 metriä, ja täysimittaisessa junassa on yhteenkytkettynä kolme yksikköä. Varsinkin yöaikaan liikenteessä on usein myös lyhyempiä, kahden yksikön ja joskus jopa yhden yksikön mittaisia lyhennettyjä junia. Yksikössä on 126 istuma- ja 186 seisomapaikkaa, jolloin koko junan kapasiteetti on yli 1 000 matkustajaa.
Vanhempia, 1970- ja 80-luvuilla valmistettuja vaunuja on yhä käytössä sinisellä ja punaisella linjalla. Yksi junayksikkö on 17,62 metriä pitkä, 2,8 metriä leveä ja 3,8 metriä korkea. Vaunussa on 48 istumapaikkaa. Laituripituus mahdollistaa enintään kahdeksan vaunun yhteenkytkemisen. Alkuperäisistä vaunusarjoista on jäljellä enää C6H, C14 ja C15, ja nekin on määrä poistaa käytöstä vuoteen 2021 mennessä.
Vuonna 2019 punaisella linjalla on tarkoitus ottaa käyttöön 48 uutta C30-mallinimeä kantavaa junaa. Niissä penkit ovat junan toisella laidalla sivuttain, ja lisäksi ovien määrää on lisätty. Muutokset vähentävät istuinpaikkoja, mutta tehostavat junan lastaamista ja purkamista sekä nostavat kokonaismatkustajamäärää.[7]
Asemat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suljetun lippujärjestelmän takia jokaisella aseman sisäänkäynnillä on portit, jotka avautuvat lippua näyttämällä - asemalta poistuessa lippua ei tarvitse näyttää. Jokaisella sisäänkäynnillä on myös ns. stationvärd, jonka tehtävänä on valvoa porttien väärinkäyttöä, avustaa matkustajia ja myydä lippuja. Tämän johdosta suurimmalla osasta asemia on vain yksi lippuhalli, jolla saattaa olla useampia sisäänkäyntejä.
Kaikki asemat ovat täysin esteettömiä, sillä jokaisella asemalla on vähintään yksi hissi. Puolen metrin päässä laiturin reunasta on korostereuna. Lähes jokaisella asemalla siirtymä junan ja laituritason välillä on myöskin täysin esteetön. Aivan suurempia asemia ja syvempiä asemia lukuun ottamatta asemilla on verrattain paljon portaita, ja liukuportaiden määrä on melko pieni. Toisaalta myös suurimmalta T-Centraleninkin asemalta löytyy paljon portaita liukuportaiden rinnalta. Pisimmiltä siirtymäkäytäviltä löytyy myös liukukäytäviä.
Suurin osa asemista on nimetty sen palveleman kaupunginosan mukaan: Akalla, Alvik, Hässelby gård. Vain yksi asema, Rådmansgatan, on nimetty kadunnimen mukaan. Jotkin asemat, kuten Tekniska högskolan, Globen, Danderyds sjukhus, on nimetty lähistöllä sijaitsevan merkittävän käyntikohteen mukaan.
Matkustajainformaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jokaisella linjalla on oma tunnusvärinsä, joka on merkittynä linjakarttoihin ja joihinkin asemaopasteisiin. Sen sijaan junat ovat aina sinisiä. Linjoilla on myös numerot, mutta junissa lukee vain sen määränpää ilman linjanumeroa.
Uusissa junissa on automaattiset kuulutukset seuraavan aseman nimestä. Tärkeimpien vaihtoasemien kohdalla ilmoitetaan myös vaihtoyhteydet ja ovien avautuessa junan määränpää. Vanhemmissa junissa kuljettaja kuuluttaa itse, ja myös uudemmissa hän voi halutessaan varoittaa esimerkiksi ovien sulkeutumisesta. Uusien junien sisällä on näyttö, jossa lukee seuraavan aseman nimi, junan pysähtyessä sen määränpää ja aika ajoin erilaisia turvallisuuteen liittyviä tiedotteita. Junan sisällä on jokaisella ovella myös pelkistetty metrolinjaston kartta ja turvallisuusohje.
Laitureilla, aseman sisäänkäynneillä ja pitkien siirtymien varsilla on näyttöjä, joiden ylärivillä lukee seuraavan junan määränpää ja aika lähtöön ja alarivillä rullaavana seuraavat lähdöt ja mahdollisesti poikkeustiedotteita. Staattiset opasteet ovat olleet perinteisesti sinikeltaisia, mutta muun muassa T-Centralenin ja Liljeholmenin asemilla on otettu käyttöön uusia, harmaita opastetauluja.[8]
Kuulutukset ovat vain ruotsiksi, mutta suurin osa muusta materiaalista on aina myös englanniksi. Lisäksi T-Centralenilla ja joissakin metrokartoissa myös tunnelbana-nimi on käännetty suomen/englannin metro-vastikkeen lisäksi saksaksi U-Bahn.
"Tukholman salainen metro"
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tukholman alla on toinen, Tunnelbana-järjestelmään liittymätön maanalainen rautatie. Usein tätä kutsutaan nimellä Stockholms hemliga tunnelbana. Kyseessä on Östermalmilta Kungsholmeniin johtava kapearaiteinen rautatie, jota käytetään maanalaisen kaukolämpölinjan huoltamiseen. Radan omistaa Birka Energi ja sen raideleveys on 600 millimetriä.
Tulevaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2020-luvulla metroa laajennetaan useisiin suuntiin sekä nykyisillä linjoilla että yhdellä kokonaan uudella linjalla. Yhteistä laajennuksille on se, että ne kytkevät metroverkkoa paremmin muuhun Tukholman alueen raideliikenteeseen ja mahdollistavat uusien asuinalueiden rakentamisen. Laajennustöiden arvioitu kustannusarvio on lähes 30 miljardia kruunua.
Tukholman seudun kunnat, Ruotsin valtio ja Tukholman läänin maakäräjät ovat sopineet yhdessä vuonna 2013 joukkoliikenteen parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, kuten muun muassa metron laajentamisesta Nackaan, Barkarbyhyn, Kungsträdgårdenin ja Gullmarsplanin välille sekä uudesta linjasta Arenastadeniin.[9]
Sinistä linjaa jatketaan kummastakin päästä: Akallasta linja jatkuu Barkarbyn asemalle, jossa on vaihtoyhteys paikallisjuniin. Kokonaan maan alle rakennettavan, neljän kilometrin pituisen osuuden varrelle valmistuu lisäksi Barkarbystadenin asema palvelemaan samannimistä uutta asuinaluetta. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2018, ja radan on tarkoitus avautua liikenteelle vuonna 2026.[10]
Toisesta päästä sinistä linjaa jatketaan Kungsträdgårdenilta meren alla Södermalmin ja Sicklan kautta Nackaan. Uudet, maanalaiset asemat valmistuvat Sofiaan, Hammarbyn kanavaan, Sicklaan, Järlaan ja Nackan keskukseen. Linjauksen tavoitteena on paitsi parantaa merkittävästi kasvavan Nackan kunnan joukkoliikenneyhteyksiä myös keventää metron tämänhetkiseen pullonkaulaan, Slussenin ja T-Centralenin välille kohdistuvaa ruuhkaa. Meren alituksen takia rata kulkee nykymetroon verraten syvällä: esimerkiksi Sofian asema joudutaan rakentamaan yli sadan metrin syvyyteen, eli lähes kaksi kertaa syvemmälle kuin esimerkiksi Helsingin metron syvimmät kohdat. Asemalle tullaan kulkemaan liukuportaiden sijasta vain suurehkoilla pikahisseillä. Lisäksi uusi rata kytketään nykyiseen vihreän linjan Hagsätran haaraan rakentamalla yhdysraide Sofian ja Gullmarsplanin välille. Rata nousee nykyisen radan tasalle niin syvältä, että nykyiset Globenin ja Enskede gårdin asemat joudutaan korvaamaan uudella, syvemmälle rakennettavalla asemalla. Gullmarsplanin nykyisen asemahallin alle rakennetaan sinisen linjan oma asemahalli 70 metrin syvyyteen. Uuden, 12,5 kilometriä pitkän radan rakentaminen sijoittuu vuosille 2018−2030.[10]
Kokonaan uusi, keltainen linja, rakennetaan nykyisen vihreän linjan asema Odenplanilta Arenastadeniin Solnan kunnan alueelle. Tälle 4,6 kilometriä pitkälle radalle on suunniteltu rakennettavan kaksi uutta asemaa, Hagastadeniin ja Arenastadeniin; lisäksi Hagalundiin tehdään asemavaraus. Arenastaden on aluksi linjan pääteasema, mutta linjaa on suunniteltu jatkettavan myöhemmin pohjoiseen. Odenplanilla linja kytkeytyy nykyiseen vihreän linjan rataan kohti etelää, jossa keltaiselle linjalle annetaan vihreän linjan jompikumpi pääteasemista, Skarpnäck tai Farsta strand. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2018 ja liikenne uudella linjalla alkanee vuonna 2028.[10]
Kasvavan junamäärän johdosta vihreän linjan Hagsätran haaralla olevaa Högdalenin varikkoa laajennetaan maan alle, ja lisäksi se kytketään uudella yhdysradalla Farsta strandin haaraan.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Region Stockholm: Nya tunnelbanan - Bakgrund nyatunnelbanan.se. Arkistoitu 30.9.2021. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ Mike Rohde: World Metro List Metrobits.org. Viitattu 22.5.2013. (englanniksi)
- ↑ urbanrail.net urbanrail.net. Arkistoitu 20.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Anders Sundström: MTR tar över Stockholms tunnelbana Dagens Nyheter. 20.1.2009. Viitattu 5.1.2016.
- ↑ https://web.archive.org/web/20070929133118/http://www.sl.se/upload/rapporter/uploads/SLfakta_2006.pdf
- ↑ Så gick det till när Sverige fick högertrafik www.expressen.se. Viitattu 18.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Nya tunnelbanetåg på röda linjen Stockholms läns landstigning. Arkistoitu 25.1.2016. Viitattu 15.6.2017. (ruotsiksi)
- ↑ Test av nytt skyltprogram i Liljeholmen - HSO 11.4.2016. HSO i Stockholms län. Viitattu 15.6.2017. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Uusi metro Nya tunnelbanan. Viitattu 28.12.2020.
- ↑ a b c Nya tunnelbanan - Region Stockholm Nya tunnelbanan. Viitattu 28.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Kaikki tietämisen arvoinen Tukholman uudesta metrosta (PDF) Tukholman läänin maakäräjät. Viitattu 15.6.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Stockholms hemliga tunnelbana" – Tukholman maanalainen kapearaiderata[vanhentunut linkki]
- Konsten i Stockholms tunnelbana (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
Metro, paikallisjuna | |
---|---|
Pikaraitiotie, raitiotie | |
Lentokenttäkuljetus | |
Vastuuorganisaatiot |