Tuhnaja
Tuhnaja on kylä Rovaniemen kaupungissa Lapissa. Kylä sijaitsee Tapionkylän länsipuolella Tuhnajanjärven ympärillä noin 30 kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Tuhnaja on tunnettu taitavasta puukontekijästä,[1] jonka valmistamat puukot ovat suosittuja yritysten liikelahjoja ja turistien matkamuistoja.[2] Tuhnajassa toimi kauppa 1900-luvun alussa.[3]
Etymologia ja historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuhnajan kylä on saanut nimensä Tuhnajanjärvestä. Tuhnaja-nimen merkitys ei ole tiedossa, mutta sen läheisyydessä on paljon saamelaisperäisiä nimiä, joten Tuhnajan nimikin saattaa olla saamelaisperäinen.[4]
Tuhnajan ensimmäinen talo perustettiin 1790-luvun alkupuolella Tuhnajanjärven etelärannalle. Sen nimi oli Luusuanniemen uudistalo. Tilan nimeksi vakiintui sittemmin läheisen Tuhnajanjärven mukaan Tuhnaja, josta sittemmin tuli koko kylän nimi.[5]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuhnaja sijaitsee Ounasjoen ja Rovaniemeltä Kittilään vievän kantatie 79:n itäpuolella. Kylä sijaitsee noin 30 kilometriä Rovaniemen keskustasta pohjoiseen ja noin yhdeksän kilometriä Tapionkylästä itään. Kylän keskellä on Tuhnajanjärvi (89,4 m mpy.), joka laskee Tuhnajanjokea pitkin Luonuanjokeen, joka puolestaan laskee Ounasjokeen. Tuhnajanjärveen laskee pohjoisesta Antinoja ja idästä Iso-Paavolammesta tuleva Paavonoja. Kylän ympärillä kohoavia vaaroja ovat muun muassa Paloselkä, Kertunvaara ja Saarivaara.[6]
Koulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuhnajassa toimi kiertokoulu 1900-luvun alussa.[7] Varsinainen Tuhnajan koulu aloitti toimintansa vuonna 1949. Tuhnajaan perustettiin oma koulu, koska Tapionkylän koulu oli käynyt ahtaaksi ja Tuhnajassa oli riittävästi lapsia oman koulun perustamiseen.[8] Oppilaita koulussa oli parhaimmillaan 40. Koulu ehti toimia kahdessa talossa, jotka molemmat omisti Matti Poikajärvi. Rovaniemen maalaiskunta osti Poikajärveltä kahden hehtaarin suuruisen tontin koulurakennusta varten. Laskevan oppilasennusteen vuoksi tontille ei kuitenkaan ehditty rakentaa kuin kaivo. Tuhnajan koulu lakkautettiin vuonna 1966, ja oppilaat alkoivat käydä koulua Tapionkylän koulussa.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vitikka Matti, Kotivuori Hannu & Väätti Ilkka: Tapion kylähistoria, Kuvakivestä nousukauteen. (Lisäksi sivukylät Tuhnaja ja Kuoksa) Rovaniemi: M. Vitikka, 2008. ISBN 978-952-92-3185-0
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alakorkalo
- Ala-Nampa
- Auttinseutu
- Hirvas
- Jaatila
- Juotasniemi
- Karvonranta
- Katajaranta
- Kauko
- Kiiruna
- Kivitaipale
- Kolpene
- Korkalovaara
- Koskenkylä
- Lehtojärvi
- Leipee
- Lohiniva
- Marrasjärvi
- Marraskoski
- Meltaus
- Misi
- Muurola
- Narkaus
- Niesi
- Nivankylä
- Nivavaara
- Norvajärvi
- Oikarainen
- Ojanperä
- Olkkajärvi
- Ounasrinne
- Paavalniemi
- Patokoski
- Pekkala
- Perunkajärvi
- Petäjäinen
- Pisa
- Pullinranta
- Pöykkölä
- Rantaviiri
- Rautiosaari
- Ruikka
- Saarenkylä
- Sinettä
- Santamäki
- Sonka
- Syväsenvaara
- Tapionkylä
- Tennilä
- Teollisuuskylä
- Tiainen
- Tuhnaja
- Vaarala
- Vanttausjärvi
- Vanttauskoski
- Vennivaara
- Viiri
- Vikajärvi
- Välijoki
- Ylikylä
- Yli-Nampa