Tudorien ajan laivasto
| Tudor navy | |
|---|---|
| Valtio | Englanti |
| Puolustushaarat | Merivoimat |
| Aselajit | Laivasto |
Tudorien ajan laivasto (engl. Tudor navy) tarkoittaa Englannin laivastoa Tudor-suvun hallintovuosina 1485–1603, jolloin luotiin Britannian kuninkaallinen laivasto.
Henrik VII
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henrik VII loi itselleen laivaston. Hän rakennutti aiempaa suurempia aluksia, ja perusti vuonna 1465 Portsmouthiin kuivatelakan. Ensimmäinen telakalta valmistunut alus oli Sweepstake.
Henrik VIII
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henrik VIII peri isältään seitsemän aluksen laivaston, mihin hän lisäsi 12 alusta. Portugalilaisilta ja espanjalaisilta kopioitiin alusten laidoille sijoitetut tykkiportit.
Tarvittava hallinto, muun muassa Trinity House ja hallinnon vaatimat tilat Ranskan kanssa käytävää sotaa varten, rakennettiin. Vuonna 1512 Edward Howard nimitettiin Lord High Admiraliksi, jonka johdolla käytiin 10. elokuuta Brestin edustalla ratkaisematon tykistötaistelu Regentin ja ranskalaisen Marie la Cordelièren välillä. Lopulta kumpikin alus tuhoutui tulipalossa toisiinsa kiinnitettyinä[1]. Edward Howardin saatua surmansa hänen veljensä Thomas Howard peri tämän arvonimen[2]. Vuonna 1514 laskettiin vesille 1 500-tonninen karakki Henry Grace à Dieu, joka oli ensimmäinen englannissa valmistunut kaksikantinen alus. Se oli myös eräs ensimmäisistä tykkiportein ja pronssikanuunoin varustetuista sotalaivoista maailmassa. Henrik VIII aloitti tykkien valattamisen laivastolleen.
Ranskan kanssa käydyn sodan jälkeen ylläpidettiin 30 aluksen laivastoa valmiudessa myös rauhan aikana. Tämä johti satamien rakentamiseen sekä alusten ja niiden miehistön huollon järjestämiseen. Vuonna 1538 perustettiin kuninkaallisen laivanrakentajan virka.
Vuonna 1540 laivastossa oli 45 kuninkaan omistamaa alusta. Vuonna 1545 lordi Lisle torjui 80 aluksen laivastolla maihinnousua yrittäneen Ranskan laivaston 130 alusta. Samana vuonna julkaistiin muistio, jossa ensimmäisen kerran seitsemälle upseerille oli kullekin määritelty omat tehtävät.[3]
Edvard VI ja Maria I
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henrik VIII:n lapset ja seuraajat Edvard VI ja Maria I eivät juurikaan muuttaneet isältä perimäänsä laivastoa, joka siten muuttui tehottomaksi. Edvard VI:llä oli hallinnassaan 5. tammikuuta 1548 päivätyn luettelon mukaan 53 laivaa ja pienempää alusta, joista merikelpoisia oli vuotta myöhemmin kymmenen. Maria I aloitti laivanrakennusohjelman, joka paransi laivaston tilan tyydyttäväksi sotaan Ranskaa vastaan 1557–1559. Laivastossa oli 29. toukokuuta 1557 päivätyn luettelon mukaan kaksikymmentäyksi alusta ja noin vuotta myöhemmin 27 alusta. Maria I:n ja Filip II:n avioliitto loi yhteydet Espanjaan, mikä mahdollisti englantilaisten laivanrakentajien tutustumisen moderneihin espanjalaisiin aluksiin.
Elisabet I
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elisabet I teki laivastosta merkittävimmän aselajin. Hän käytti tehokkaasti kaapparikirjalla varustettuja kapteeneita kuten John Hawkins ja Francis Drake sodassa Espanjaa vastaan. Kruunajaistensa yhteydessä järjestetyssä laivastokatselmuksessa 1559 laivastoon kuului 39 alusta ja suunnitelmissa oli kolmenkymmenen uuden rakentaminen. Alukset oli ryhmitelty viiteen kategoriaan.
Vuonna 1580 jännite Espanjan kanssa läheni murtumispistettä, minkä yhtenä syynä oli Elisabet I:n kaappareiden tukeminen. Vuonna 1587 Drake iski Cadiziin, jolloin useita espanjalaisaluksia tuhoutui. Filip II lähetti voittamattoman armadan tuhoamaan Englannin, mutta taistelussa armada hajaantui palaten pahoin kärsineenä kotisatamiinsa. Tämä aloitti pitkän ja kuluttavan sodan 1585–1604 Englannin ja Espanjan välillä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rodger, N. A. M.: The Safeguard of the Sea A Naval history of Britain 660-1649. Suffolk: Penguin Books, 1997. ISBN 978-0-14-029724-9 (englanniksi)