Tubuliini
Tubuliini on pallomainen proteiini, joka on osa eukaryoottisolujen tukirankaa. Tubuliini polymeroituu mikrotubuluksiksi, joilla on useita tärkeitä tehtäviä muun muassa solunjakautumisessa.[1][2][3][4]
Rakenne ja tehtävä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tubuliinit ovat pallomaisia polymeerejä, joista tunnetaan kolmea muotoa α-, β- ja γ-tubuliinit. Kunkin alayksikön molekyylimassa on 50–60 kDa. Näistä tubuliinien muodoista α- ja β-tubuliinit muodostavat αβ-dimeerin, joka sitoutuu GTP-molekyyliin. Nämä dimeerit polymeroituvat ontoksi putkimaiseksi rakenteeksi, jota kutsutaan mikrotubulukseksi. γ-Tubuliini toimii mikrotubuluksien keskuksena. Tubuliinit sitoutuvat GTP-molekyyleihin ja kykenevät hydrolysoimaan sen GDP-molekyyleiksi. Hydrolyysin seurauksena myös tubuliinin konformaatio muuttuu ja näin mikrotubulukset kykenevät venymään ja kutistumaan. Mikrotubuluksillä on tärkeä rooli muun muassa mitoosissa ja aineiden kuljetuksessa solujen sisällä, koska aineenkuljetukseen osallistuvat kinesiinit liikkuvat tubuliiniyksiköitä pitkin.[1][2][3][4]
Tubuliini lääkkeiden ja maatalouskemikaalien kohteena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eräät syöpien hoidossa käytetyt lääkeaineet kuten paklitakseli ja muut taksaanit sekä vinka-alkaloidit ja estramustiini sitoutuvat tubuliiniin ja estävät syöpäsolujen jakautumista. Vinka-alkaloidit estävät mikrotubuluksien muodostumista, kun taas taksaanit estävät niitä purkautumasta. Mikrotubuluksien purkautumista tarvitaan solujen erilaistumisessa. Nämä aineet sitoutuvat β-tubuliiniin.[1][2][3][5]
Tubuliinin β-muotoon sitoutuvat myös monet bentsimidatsolifungisidit esimerkiksi tiabendatsoli, fuberidatsoli, karbendatsiimi, benomyyli ja tiofanaatti-metyyli. Nämä fungisidit estävät sienisolujen jakautumista häiritsemällä mitoosia ja meioosia.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jeremy M. Berg, John L. Tymoczko & Lubert Stryer: Biochemistry, 7th Edition, s. 989–990. W. H. Freeman and Company, 2012. ISBN 978-0-7167-8724-2 (englanniksi)
- ↑ a b c Thomas Scott,Eric Ian Mercer: Concise encyclopedia biochemistry and molecular biology, s. 156–157. Walter de Gruyter, 1997. ISBN 978-3110145359 (englanniksi)
- ↑ a b c David Owen Morgan: The Cell Cycle, s. 114. New Science Press, 2007. ISBN 978-0199206100 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.10.2016). (englanniksi)
- ↑ a b Mikrotubulukset Solunetti. Viitattu 8.10.2016.
- ↑ Erkki Elonen: 61. Kasvainten kemoterapia Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 8.10.2016.
- ↑ Barry A. Dreikorn & W. John Owen: Fungicides, Agricultural, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 8.10.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tubuliini Wikimedia Commonsissa
