Tsuruoka
Tsuruoka (鶴岡市) |
|
---|---|
Ideha-jinjan pagodi |
|
lippu |
symboli |
Tsuruokan sijainti Yamagatan prefektuurissa |
|
Tsuruoka |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Japani |
Alue | Tōhoku |
Prefektuuri | Yamagatan prefektuuri |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 1 311,53[1] km² |
Väkiluku (09/2020) | 124 344[2] |
– Väestötiheys | 95 as./km² |
Symbolit | |
– Puu | Japaninpyökki[3] |
– Kukka | Kirsikka[3] |
Tsuruoka (jap. 鶴岡市, Tsuruoka-shi) on Japanin kaupunki Honshūn saarella Tōhokun alueella Yamagatan prefektuurissa. Se sijaitsee Japaninmeren rannikolla prefektuurin länsiosassa. Kaupungin keskusta on rakentunut Shōnain tasangolle Akajoen varrelle. Idässä ja etelässä kaupunkiin kuuluu laajoja vuoristoalueita Asahi- ja Dewavuorilta. Etelässä kaupunki rajautuu Niigatan prefektuuriin.[1][4][5] Tsuruokassa on 124 344 asukasta (syyskuussa 2020)[2] ja sen pinta-ala on 1 311,53 neliökilometriä, mikä tekee siitä koko Tōhokun alueen pinta-alaltaan suurimman kaupungin.[1]
Tsuruokan kaupungin historia ulottuu Kamakura-kaudelle saakka, kun aluetta hallitsi Mutō-klaani Daihōjin linnasta käsin. Sen nimesi Tsuruokan linnaksi Mogami Yoshiaki 1600-luvun alussa. Edo-kaudella 1600–1800-luvuilla Tsuruoka kehittyikin linnanaluskaupunkina Sakai-klaanin hallinnassa. Meiji-restauraation jälkeen kaupunkiin syntyi tekstiiliteollisuutta, joka kuitenkin korvautui maatalouskoneiden, elektroniikan ja huonekalujen tuotannolla toisen maailmansodan jälkeen. Kaupunkioikeudet osana Japanin nykyistä kunnallishallintoa Tsuruoka sai vuonna 1924. Kaupunki laajeni huomattavasti vuoden 1955 kuntaliitoksessa ja vuonna 2005, kun siihen yhdistettiin viisi kuntaa: Atsumin, Fujishiman, Haguron ja Kushibikin maaseutukaupungit sekä Asahin kyläkunta. Kaupunkiin kuuluvat alavat maaseutualueet ovat tärkeää riisintuotantoaluetta. Ōyaman kaupunginosa tunnetaan saken valmistuksesta.[4][5]
Tsuruokan rakennettuun kulttuuriperintöön kuuluvat esimerkiksi Tsuruokan linnan rauniot, daimiokunnan entinen koulu Chidōkan, Chidō-museo ja Zenpō-jin buddhalainen temppeli, joka on merimiesten suosiossa. Ideha-jinjan šintolaisen pyhäkön yhteydessä sijaitseva pagodi Hagurovuorella (Hagurovuoren pagodi) on valittu yhdeksi Japanin kansallisaarteista. Kasugan pyhäkkö Kurokawan alueella tunnetaan puolestaan nō-teatteristaan (Kurokawa-nō). Japaninmeren rannikolla toimii useita uimarantoja ja kuumia lähteitä (onsen), kuten Atsumi-onsen ja Yunohama-onsen, sisämaassa on muun muassa Yutagawa-onsenin kuuma lähde. Dewan kolme vuorta kaupungin itäosassa kuuluvat Bandain–Asahin kansallispuistoon. Tsuruokaa palvelee JR Higashi-Nihonin Uetsu-päälinja. Lisäksi kaupungin pohjoisrajalla toimii Shōnain lentoasema.[4][5]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Tsuruokan linnan puistoa
-
Jalkakylpy Atsumi-onsenissa
-
Nishi-Tagawan piirikunnan talo Chidō-museossa
-
Gassanvuori Tsuruokasta
-
Tsuruokan kantakaupunki vuoden 1976 ilmakuvassa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tsuruoka Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin internetsivut (japaniksi)