Tsout
| Tsout | |
|---|---|
.jpg) Tsoulapsia |
|
| Väkiluku | 6702 |
| Asuinalueet |
 Taiwan |
| Kielet | tsou, mandariinikiina |
| Uskonnot | kristinusko, animismi |
| Sukulaiskansat | muut Taiwanin alkuperäiskansat |
Tsout (tsouksi: Cou, kiin.: 鄒; pinyin: Zōu, suom. "ihminen"[1]) ovat yksi Taiwanin alkuperäiskansoista, joita tunnustetaan virallisesti olevan 16.[2] Vuonna 2020 maan alkuperäiskansojen neuvosto arvioi tsouiden määräksi 6702 henkilöä.[3] Merkittävä osa tsouista puhuu mandariinikiinaa. Alkuperäiskieli tsouta puhuu arviolta vain 10 %, mutta elvytystyötä kielen säilymiseksi on tehty. Tsoun puhujien määrä painottuu lähes yksinomaan vanhempaan väestöön.[4] Osana kielen, ja kulttuurin noin muutenkin, elvyttämistä tsou-taustaisia nuoria on yritetty kannustaa muuttamaan takaisin tsouiden kotiseuduille Chiayin piirikunnan vuoristoisille alueille.[5]
Taiwanin ollessa osa Japania tsouilla oli verrattain hyvät suhteet japanilaisiin siirtomaaisäntiin. Syiksi tähän on arveltu olleen mm. se, että tsout uskoivat japanilaisten olleen kauan sitten kadonnut sukulaiskansa, johon menetettiin yhteys suuren tulvan seurauksena. Tämän takia tsout ottivat lähtökohtaisesti vastaan japanilaisten mukanaan tuoman koulutuksen kielen, lääketieteen ja maanviljelyksen saralla, eivätkä tsout juurikaan vastustaneet kolonialismia.[3]
Tsout ovat perinteisesti eläneet vuoristoisella alueella, jossa nämä ovat viljelleet maata ja metsästäneet mm. kauriita ja villisikoja. Ilmastonmuutos on vaikuttanut negatiivisesti tsouiden elämään, koska he ovat joutuneet vaihtamaan viljelemiään kasveja, mutta myös perinteisissä rituaaleissa käytettävät kasvit ovat aiempaa harvalukuisempia.[6]
Höyhenillä koristellut nahkapäähineet ovat olleet miesten tunnusomainen asuste, jolla ilmaistaan urhollisuutta. Naisten tunnusomaisia asusteita ovat olleet mustat päähuivit ja pitkät hihat. Kankaiden värjäys on merkittävä osa kulttuuria, ja erityisesti miehet käyttävät suosivat punaista.[3] Tsouiden luomismyytin mukaan jumalat tulivat alas Yu Shan -vuorelta (Taiwanin korkein vuori) ja ravistelivat kiinanambrapuuta, josta varisseista hedelmistä syntyivät tsouiden esivanhemmat. Tästä syystä metsän rooli elämän antajana ja pyhänä paikkana korostuu perinteisessä tsou-kulttuurissa.[7][8] Nykyään suurin osa tsouista (72 %) on kristittyjä ja 28 % seuraa animismia.[9]
Tsouilla on kolme tärkeää festivaalia, mayasvi, miyapo ja homeyaya, joita juhlitaan yhteisöllisissä ruohokattoisissa rakennuksissa nimeltä kuba. Festivaaleista homeyayaa juhlitaan satokauden päätteeksi ja sen yhteydessä yhteisön vanhimmat ovat perinteisesti päättäneet mayasvin ajankohdan.[10] Mayasvi on tsouiden tärkein juhla ja se on perinteisesti pidetty ennen jahtia tai sotaa, mutta nyttemmin sen ajankohdaksi on vakiintunut helmikuu.[11] Lisäksi mayasvin merkitys on aikojen saatossa muuttunut sotureiden kunnioittamisesta kohti tsou-kulttuurin juhlimista ja säilyttämistä noin yleisesti.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Alishan Township Office, Chiayi County alishan.gov.tw. 2024. Viitattu 2.11.2024. (englanniksi)
- ↑ The Tribes in Taiwan Council of Indigenous Peoples. 20.12.2010. Viitattu 2.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Cou Council of Indigenous Peoples. 2024. Viitattu 2.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Tsou alphabet, prounciation and language omniglot.com. Viitattu 2.11.2024.
- ↑ An indigenous Taiwanese woman working to save her culture BBC News. 28.9.2011. Viitattu 2.11.2024. (englanti)
- ↑ Taiwan's Tsou people fear losing culture to climate change BBC Sounds. 1.11.2023. Viitattu 2.11.2024. (englanniksi)
- ↑ An Exploration of the Tsou People's Forest Memory Bank, Forestry Bureau Publishes the Plant Book of TSOU Forestry and Nature Conservation Agency. 13.11.2020. Viitattu 2.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Tsou culture, place and identity in Taiwan RTI. 27.5.2024. Viitattu 2.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Tsou, Northern Tsuu in Taiwan Joshua Project. 2024. Viitattu 2.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Tsou Tribe Mayasvi Festival, Mount Ali Ministry of Interior Affairs. 2024. Viitattu 2.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Indigenous Ceremonies Tourism Administration. 2019. Viitattu 2.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Taiwan tribe fetes war god in fight for identity Reuters. 5.3.2008. Viitattu 2.11.2024. (englanniksi)