Tsakónan holvisilta
| Tsakónan holvisilta Τοξωτή Γέφυρα Τσακώνας |
|
|---|---|
 Tsakónan tie- ja holvisilta. |
|
| Ajokaistoja | 4[1] |
| Ylittää | Tsakónan laakso |
| Sijainti | Megalópoli, Arkadia, Peloponnesos |
| Ylläpitäjä | Moŕeas A.E. (konsortio) |
| Siltatyyppi | holvisilta, tiesilta |
| Pisin jänneväli | 300[2] m |
| Pituus | 490[3] m |
| Leveys | 22,8[4] tai 26,5[5] m |
| Korkeus |
30[6] tai 35[7] tai 45[3][8] m |
| Avattu liikenteelle | 28. helmikuuta 2016 |
| Koordinaatit | |
| Karttalinkit |
Katso myös Virtuaalikuva Tsakonian holvisillasta |
 |
|
Tsakónan holvisilta (myös T4-silta,[4][9] kreik. Τοξωτή Γέφυρα Τσακώνας, Toxotí Géfyra Tsakónas) on yksi maailman pisimmistä monijännevälisistä (tai moniaukkoisista) holvisilloista. Se ylittää Tsakónan laakson Messenian ja Arkadian rajalla lähellä Megalópolin kaupunkia Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa.[10]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tsakónan silta on Kreikan toiseksi suurin Ríon–Antírrion sillan jälkeen. Se on yksi maailman pisimmistä laakson ylittävistä silloista ja kuuluu maailman 50:n suurimman holvisillan joukkoon.[2][8][11] Sillan suunnitteli Kreikan johtava konsultoiva ja infrastruktuurin suunnitteluun suuntautunut insinööritoimisto DOMI S.A.[12] ja alun perin sen rakennutti Kreikan infrastruktuuri- ja liikenneministeriö. Rakennustyöt suoritti kreikkalaiseen GEK TERNA -konserniin kuuluva TERNA SA yhdessä itävaltalaisen ALPINE Bau GmbH:n kanssa (joka meni konkurssiin vuonna 2013[13][14]) ja myöhemmin silta siirtyi Moréas A.E. -konsortion hallintaan ja ylläpitoon.[1][15] Silta oli viimeinen jäljelle jäänyt osa sekä Kórinthoksen, Trípolin ja Kalamátan yhdistävän uuden A7-valtatien että Eurooppatien E65 valmistumishanketta. Tsakónan silta on osa Ateenasta Peloponnesokselle johtavaa maksullista moottoritietä.
Tämän ulkonäöltään kaarisiltaa muistuttavan rakenteen ja suurhankkeen suunnittelu ja toteutus etenivät epäsuotuisissa taloudellisissa olosuhteissa. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2008, niiden kestoksi laskettiin 50 kuukautta ja kokonaiskustannuksiksi 19 miljoonaa euroa.[2][16] Joidenkin lähteiden mukaan alustava budjetti oli 110 miljoonaa euroa.[14] Joidenkin mukaan hanke osoitettiin TERNA-Alpine -konsortiolle vuonna 2006, kokonaisbudjetti oli silloin 94 miljoonaa euroa ja alun perin valmistumistavoite oli asetettu vuoteen 2009. Jossain vaiheessa pitkittyneen rakennuskohteen arvioitiin olevan valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä,[2] jolloin samalla olisi loppuunviety vuoden 2003 helmikuun Kreikan toiseksi laajimmassa maanvyörymässä romahtaneen ja vuonna 2006 syyskuussa aloitetut 12 kilometrin pituisen Paradeísia-Tsakóna-tieosuuden kunnostustyöt.[6]
Teräksisen holvisillan rakentaminen alueelle, jossa viime vuosikymmenten aikana on ollut useita maanvyörymiä ja esiintyy niin maankuoren kuin vuoristorinteiden rakennetta koskevia eli tektonisia siirtymisiä, osoittautui kuitenkin erityisen haastavaksi ja teknisesti yhdeksi vaikeimmaksi hankkeeksi.[10] Vuosina 201 ja 2012 allekirjoitettiin kaksi lisäsopimusta ylimääräisten työkustannuksien rahoittamiseksi.[13][17] Rakentamiseen liittyi geoteknisiä töitä rinteiden vakauttamiseksi ankkureilla, penkereiden vahvistaminen paaluseinillä, moottoriteiden poikittaisen sadeviemärirumpujen tarkistamista, jälleenrakentamista tai korjaamista jne.[9] Mukana oli yli 600 ihmistä, joista 130 työskenteli suhteellisen vaikeissa olosuhteissa (mm. jopa 60 °C helteessä) metalliholvin kokoamisessa, paikalleen tukemisessa ja jännittämisessä jne.[18] Sillan sekä teräskaarirakennelman että 70 % tien metallikannen yksittäisistä osista enimmäispituudella 12 metriä valmistettiin rakenteen erityisyyteen sovitettavien hitsaus- ja ohjausmenetelmiä kehittäen Ateenassa asti.[17] Osat koottiin nostomenetelmällä, jota varten työmaalle asennettiin väliaikaisesti seitsemän paria 60[14] tai jopa 65 metrin korkuisia terästorneja.[18]
Kun silta saatiin päätökseen kuuden vuoden viiveellä tammikuussa 2016, sen pitkään kestäneen sekä perustan että päällysrakenteen suhteen monimutkaisen rakentamisen ja työmaan ylläpidon lopullinen kokonaisbudjetti oli kasvanut toisaalta 22,85 miljoonaan[1][8] ja toisaalta 131,5 miljoonaan euroon.[10][17]
Rakennelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tsakónan holvisilta on yhteensä 490 metriä pitkä teräksestä ja betonista komposiittisilta, jolla on kaksi kannatinpilaria,[16] kaareva moninivelinen holvi ja 22,80 metriä[4] tai joidenkin lähteiden mukaan 26,50 metriä leveä kansi.[5] Tripoleoksen puoliseen osuuteen kuuluu kahdella esijännitetyllä laatikkomaisella palkilla varustettu silta, jolla pituutta 90 ja leveyttä 20,40 metriä.[8] Holvisillan kantava rakenne, johon kansi tukeutuu, koostuu kahdesta pystysuuntaisesta, kannen yläpuolelle nousseesta paraabelin teräskaaresta, kun maastonesteenä on laakso ja kyseessä pidemmän holvin tapaus. Sillan pisin jänneväli on 300 metrin pituinen kaareva pääjänneväli, jonka holvin enimmäiskorkeus on joidenkin lähteiden mukaan joko 30 (tienpinnasta)[6] tai jopa 45[8][11][19] metriä. Teräskaaret on toisiinsa liitetty ulkoisilla tuulenkiinnikkeillä ja kansi on kytketty holviin 12 metrin välein pystysuorilla modulaarisilla liitäntäkaapeleilla.[8]
Päällysrakenne koostuu kahdesta teräksestä kansipalkista, 83:sta poikittaisesta terästukipalkista kolmen metrin välein ja teräsbetonilaatasta.[8] Kaikki teräspinnat on suojattu ympäristöolosuhteisiin sopivalla maalikoostumuksella, jonka minimikäyttöikä on 15 vuotta. Betonianturoilla ja teräskaarilla yhdistetty 260 metriä pitkä kokonaistila on tarkoitettu liikenteen alikulkuun, jossa on kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin, leveys 3,5 metriä, keskellä kaksi metriä leveä “saareke”, kaksi sivutukea kooltaan 2 × 0,50 metriä ja kaksi 1,7 metriä leveää jalkakäytävää.[14] Sillalla on sekä kaarien sisäinen hätävalaistus että myös järjestely juhlavalaistukseen.[1] Silta on rakennettu kestämään maanjäristyksen 6,5-7,5 Richterin, se kestää perustuksen pitkittäis- tai pystysuuntaista liikettä n. 200 mm:n verran[4] ja tuulen jopa 10 Boforin voimakkuudella.[1] Lisäksi silta on suojattu salamoilta omalla, sähköisellä suojausjärjestelmällä.[20]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Toni Aravadinos: Tsakona Bridge 2nd Largest in Greece to Open Shortly (Kreikan toiseksi suurin Tsakonian silta avataan pian) 17.12.2015. GreekReporter.com. Viitattu 06.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Ioanna Zikakou: One of the World’s Largest Arch Bridges Built in Greece (Yksi maailman suurimmista holvisilloista rakennetaan Kreikkaan) 30.8.2014. GreekReporter.com. Viitattu 06.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Wai-Fah Chen, Lian Duan: Handbook of International Bridge Engineering (Kansainvälisen siltatekniikan käsikirja) books.google.fi. 11.10.2013. Viitattu 06.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Γέφυρα Τσακώνας: Από «προβληματικό τμήμα», υποψήφιο έργο για διεθνές βραβείο (photo+video) (Tsakonian silta: "ongelmallisesta" kansainvälisen palkinnon ehdokasprojektiksi (valokuva + video)) 09.4.2017. economy365.gr. Arkistoitu 9.7.2020. Viitattu 06.7.2020. (kreikaksi)
- ↑ a b ΤαΐρηςΑλέξανδρος: Διερεύνηση εναλλακτικής ανακατασκευής καταστρώματος υφιστάμενης γέφυρας από Ο/Σ με χρήση σύμμικτου φορέα καταστρώματος (Tutkimus olemassa olevan sillan vaihtoehtoisen kannen jälleenrakentamisesta Ο/Σ komposiittikannen kantolaitteella. Sivu 10) ikee.lib.auth.gr. Lokakuuta 2019. Viitattu 06.7.2020. (kreikaksi)
- ↑ a b c Αυτοκινητόδρομος Μορέας: Στο τελικό στάδιο η μεταλλική γέφυρα στην Τσακώνα (Moréan valtatie: Viimeisessä vaiheessa metallisilta Tsakoniaan) 04.9.2014. Internet Archive. WayBack Machine. tharrosnews.gr. Arkistoitu 4.9.2014. Viitattu 06.7.2020. (kreikaksi)
- ↑ Tsakona Bridge (Tsakonian silta) structurae.net. Viitattu 06.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Μελετη περιπτωσησ .Τοξωτή Γέφυρα Τσακώνας (Tapaustutkimus: Tsakonian silta) K. Liaromatis. Structural steelwork. www.liaromatis.gr. Arkistoitu 9.7.2020. Viitattu 06.7.2020. (kreikaksi)
- ↑ a b Παραδόθηκε στην κυκλοφορία η τοξωτή γέφυρα Τσακώνας (Kaareva Tsakonia-silta luovutettiin liikenteeseen) 27.1.2016. Capital.gr. Viitattu 06.7.2020. (kreikaksi)
- ↑ a b c 10 bridges that span time and place in Greece (10 siltaa Kreikasta, eri ajanjaksoilta ja paikkakunnilta) neoskosmos.com. Viitattu 06.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Case Study. Arched Bridge of Tsakona (Tapaustutkimus: Tsakonian silta) K. Liaromatis. Structural steelwork. www.liaromatis.gr. Arkistoitu 9.7.2020. Viitattu 06.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Design of the Tsakona Arched Bridge (Tsakonian holvisillan suunnittelu) structurae.net. Viitattu 06.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Μοναχικά τα εγκαίνια λειτουργίας της Γέφυρας Τσακώνας. Παραδόθηκε στην κυκλοφορία (Yksistään Tsakonian sillan avaaminen. Se avattiin liikenteelle.) 29.1.2016. patrasevents.gr. Viitattu 06.7.2020. (kreikaksi)
- ↑ a b c d Fotis Kollias: Σε κυκλοφορία από αρχές του 2016 η τοξωτή γέφυρα Τσακώνας (Tsakonian holvisilta käyttöön vuoden 2016 alusta alkaen.) 17.12.2015. euro2day.gr news. Viitattu 06.7.2020. (kreikaksi)
- ↑ Tsakona Bridge (Tsakonian silta) Domi S.A. Consulting Engineers. Viitattu 06.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Στην Ελλάδα μια από τις μεγαλύτερες τοξωτές γέφυρες του κόσμου η Γέφυρα Τσακώνας (Tsakonian silta Kreikassa, yksi suurimmista holvisilloista maailmassa) eletech.gr. Viitattu 06.7.2020. (kreikaksi)
- ↑ a b c George Lialios: Εντυπωσιάζει η γέφυρα της Τσακώνας (Tsakonian silta on vaikuttava) 17.12.2015. Καθημερινεσ. kathimerini.gr. Viitattu 06.7.2020. (kreikaksi)
- ↑ a b Ioanna Bratsiakou: Γέφυρα Τσακώνας: Ανατομία ενός εντυπωσιακού έργου (Tsakonian silta: Vaikuttavan teoksen anatomia) 07.2.2016. News 24/7. Viitattu 06.7.2020. (kreikaksi)
- ↑ Παραδόθηκε στην κυκλοφορία η τοξωτή γέφυρα Τσακώνας (Kaareva Tsakonia-silta luovutettiin liikenteeseen) 27.01.2016. Protothema.gr. Viitattu 06.7.2020. (kreikaksi)
- ↑ Τσακώνα, μια από τις μεγαλύτερες τοξωτές γέφυρες του κόσμου στην καρδιά της Πελοποννήσου -Παραδίδεται σε λίγες ημέρες (εικόνες) (Tsakonia, yksi maailman suurimmista kaarevista silloista Peloponnesoksen sydämessä - Käyttöönottoon muutamia päiviä [kuvia]) 17.12.2015. Newsroom Iefimerida.gr. Viitattu 06.7.2020. (kreikaksi)