Trudshøj

Trudshøj
Hautakummusta löydetty vaunu Tanskan kansallismuseon näyttelyssä
Sijainti
Trudshøj
Koordinaatit	55°3′57″N, 11°56′20″E
Valtio	Tanska
Paikkakunta	Vordingborg
Historia
Tyyppi	hautakumpu
Ajanjakso	pronssikausi, periodi III
Kulttuuri	Skandinavian pronssikausi
Merkitys	Skallerupin vaunun löytöpaikka
Infobox OKNimi-testi OK

Trudshøj on Skandinavian pronssikauden periodilta III oleva hautakumpu, joka sijaitsee Vordingborgin Udbyssä Skallerupin lähellä Sjællannissa Tanskassa. Seutu on merellistä seutua, ja peltoalueen mäkien huipuilta näkyy Smålandshavetin yli Falsterin ja Lollandin rannoille asti. Noin 5 kilometrin säteellä sijaitsee lähes 200 muuta hautakumpua.

Hautakumpu

Vuonna 1876 mitattiin hautakummun halkaisijaksi 31,39 metriä, vuonna 1895 mitattiin sille 37,66 metriä ja vuonna 1945 enää 30 metriä. Myös kummun korkeudeksi on saatu erilaisia arvoja. Ne ovat vastaavassa järjestyksessä 6,27 metriä, 7,53 metriä ja 6 metriä.

Dehn-Nielsen mainitsee kirjassaan, että hautakumpu olisi ollut aikanaan 9,5 metriä korkea. Yleensä ilmoitetaan kuitenkin maltillisia lukemia, kuten esimerkiksi 44 metriä halkaisijaltaan ja 7,5 metriä korkeutena. Totuutta ei koskaan saada tietää. Kuten hyvin monille hautakummuille on käynyt, on tämäkin kumpu kaivettu sisältämänsä maa-aineksen vuoksi. Silti ei voi olla huomaamatta, että hautakumpu on ollut tavallista suurempi.

Historiaa

Keväällä 1895 kaivoi omistaja hautakummusta maata ja silloin hän löysi romahtaneen kivipaasiarkun jäänteet, jossa oli pronssiesineitä. Hän ilmoitti löydöstään Kansallismuseolle. Vuonna 1895 tuli G. Sarauw Kansallismuseosta tutkimaan Trudshøjstä löytyviä muita jäänteitä ja samalla dokumentoimaan löytöpaikan. Hän näki jo puoliksi kaivetun hautakummun ja keräsi keräsi talteen vainajan henkilökohtaiset hauta-antimet ja vaunun sirpaleet. Hautakumpu rauhoitettiin vuoden 1937 lain avulla, mutta kummun jäänteitä ei ole tutkittu.

Arkkuhauta

Kun hautakummun omistaja kaivoi kumpua, hän pääsi kummun keskivaiheille. Siellä hän törmäsi kaksi metriä korkeaan kivilatomukseen, jonka alta löytyi jänteet noin 4 metriä pitkästä paasiarkusta. Alueen kummassakin päässä sijaitsi pystyssä leveät kivipaadet. Omistaja tyhjensi tämän kivisen arkun hautamateriaalista ilman Kansallismuseon henkilöiden läsnäoloa. Hauta sisälsi pronssista valmistetun Skallerupin vaunun jäännökset. Lisäksi löytyi vainajalle kuuluneita henkilökohtaisia esineitä: kultainen käsirengas, partaveitsi, jossa on hevosenpääkahva, pronssiveitsi, pinsetit ja pronssimiekka, jossa oli ollut orgaaninen kahva. Muista esineistä oli jäljellä pelkkiä katkelmia. Vainajasta oli jäljellä vain hammas ja luunpalanen. Vainajan vaatteista löytyi vain kankaanpalanen. Muita esineitä edustivat palanen nahkaa, sarven kappale ja puunkappale. Tutkijat ovat varsin yksimielisiä, että haudattu vainaja oli sukupuoleltaan mies. Esineet oli ajoitettu pronssikaudelle Monteliuksen periodille III, joka vastaa kalenterivuosina 1300–1100 eaa.

Hauta-arkku muodostui kivillä rajatusta alueesta. Kivet oli ilmeisesti ladottu nojaamaan joko tammiarkkuun, kuten tehtiin yleisesti vielä sata vuotta aiemmin, tai sitten lauta-arkkuun. Arkusta ei ole maatuessaan jäänyt jäljelle arvioinnin kannalta mitään hyödyllistä. Tiedetään kuitenkin, että se oli valmistettu tammesta. Arkku oli ilmeisesti asetettu pieneen syvennykseen maanpinnassa. Sitten arkku tuettiin kummaltakin sivulta toista metriä korkealla kivilatomuksella. Arkun kumpaankin päähän nostettiin vielä metrin korkeat paadet. Tähän arkkuun koottiin vainajan palaneet luut ja ne laitettiin Skallerupin vaunuun. Vaunu oli sijoitettuna itäpäähän hautaa. Keskelle hauta-aluetta oli auki levitettynä lehmännahka, jonka päällä sijaitsi kultainen rengas, pronssimiekka haudan suuntaisena ja muut tavarat. Vaikka hauta-alueen peittämisestä ei löytynyt havaintoja, on sillä todennäköisesti ollut kate. Kate on myöhemmin romahtanut alas ja murskannut allensa kaiken haudassa olevan ja erityisesti vaunun.