Triklosaani
| Triklosaani | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C12H7Cl3O2 |
| Moolimassa | 289,54 g/mol |
| Sulamispiste | 55–57 °C |
| Kiehumispiste | 120 °C |
| Liukoisuus veteen | 0,0065 g/l (20 °C)[1] |
Triklosaani (5-kloori-2-(2,4-dikloorifenoksi)fenoli) on bakteereita ja sienikasvustoja tuhoava aine.
Kemia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Triklosaani on huoneenlämpötilassa valkoisena jauheena esiintyvä orgaaninen yhdiste, jonka sulamispiste on noin 55–57 celsiusastetta. Sillä on lievä aromaattinen, fenolin kaltainen tuoksu. Triklosaani on kloorattu aromaattinen yhdiste, jolla on sekä eetterin että fenolin funktionaaliset ryhmät. Kemiallinen kaava on C12H7Cl3O2 ja moolimassa 289,9 g/mol. Triklosaanin CAS-numero on 3380-34-5.
Triklosaani on heikosti veteen liukenevaa, mutta liukenee etanoliin, dietyylieetteriin ja vahvoihin emäsliuoksiin kuten 1-mooliseen natriumhydroksidiin useiden muiden fenolien tavoin.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Triklosaania käytetään laajalti saippuoissa, deodoranteissa ja hammastahnoissa, ja enenevässä määrin sitä lisätään käyttötavaroihin kuten ruokailuvälineisiin, leluihin, vuodevaatteisiin, sukkiin ja jätesäkkeihin.
Euroopan unionissa triklosaanin elintarvikekäyttö on kielletty vuonna 2010[2].
Huolet bakteeriresistenssistä ja haitallisista vesistövaikutuksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1998 Nature-lehden elokuun 6. päivän numerossa oli mm. tohtori Stuart Levyn kirjoittama artikkeli, jossa varoiteltiin liiallisen triklosaanin käytön johtavan mahdollisesti bakteerien vastustuskyvyn lisääntymiseen. WWF:n mukaan tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet triklosaanin aiheuttavan haitallisia vaikutuksia vesistöissä. Metyylitriklosaania (C13H9Cl3O2, CAS-numero 4640-01-1) muodostuu, kun triklosaani hajoaa biologisesti jätevesiä käsiteltäessä. Tämä triklosaanin hajoamistuote on paljon pysyvämpi ja kertyy helpommin eliöihin kuin itse triklosaani. Triklosaania on havaittu Yhdysvalloissa puroissa ja joissa, jätevesissä ja sellaisten järvien kaloissa, joihin lasketaan kotitalouksien jätevesiä. Sen on osoitettu myös olevan myrkyllistä leville. Saippuoissa ja astianpesuaineissa käytetyn triklosaanin on osoitettu reagoivan klooratun vesijohtoveden kanssa ja synnyttävän näin kloroformia (CHCl3). Auringonvalo puolestaan voi muuttaa jätevesipäästöjen triklosaanin dioksiineiksi. Dioksiinit ovat hyvin myrkyllisiä kemikaaleja, jotka häiritsevät hormonitoimintaa ja voivat aiheuttaa syöpää. Triklosaani on osoitettu mitokondriotoksiseksi yhdisteeksi ja se on myös lisääntymisterveysriski, sillä se pysäyttää ihmisen siittiöiden liikkeen ja häiriköi sukupuolihormoneista riippuvia toimintoja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Triclosan:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 6.6.2024. (englanniksi)
- ↑ https://web.archive.org/web/20140812223520/https://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194920610504/artikkeli/tassa+amerikkalaisten+suosimassa+hammastahnassa+on+syopariskia+lisaavaa+kemikaalia.html
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- WWF:n tiedote triklosaanista
- Helsingin yliopisto Marianne Juntunen: Triklosaani, Kemian opettajan koulutusohjelma, Kandidaatin tutkielma (pdf)
- Mirja Salkinoja-Salonen, Helsingin Yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos: Kemikaalicocktail työpaikalla! – mitä tulisi tietää terveysvaikutuksista?, Työterveys’15 tapahtuma, Helsinki, Finlandia Talo, 25.08.2015, Triklosaani sivut 11-19 (pdf)
- PubChem: Triclosan (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): Triclosan (englanniksi)
- DrugBank: Triclosan (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Triclosan (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Triclosan (englanniksi)
- ChemBlink: Triclosan (englanniksi)
- Bristol University School of Chemistry, Molecule of the Month: Triclosan (englanniksi)