Triftongi

Triftongi eli kolmoisääntiö on vokaaliäänne, joka muodostuu kolmesta laadullisesti erilaisesta mutta samaan tavuun kuuluvasta vokaalielementistä. Se vertautuu siis diftongiin, joka muodostuu kahdesta samaan tavuun kuuluvasta vokaalielementistä. Vokaalia, jonka laatu ei äänteen keston aikana muutu, kutsutaan monoftongiksi.

Triftongi ääntyy esimerkiksi espanjan sanassa buey [bu̯ei̯] ’härkä’. Hyvin runsaasti triftongeja on kiinassa (esim. sanassa piāo ’leijua’). Suomen kielessä triftongeja sen sijaan ei tavata, jollei sellaiseksi tulkita onomatopoeettiseen sanaan miau sisältyvää vokaalisarjaa taikka tau-sanan monikkomuodoissa (tauitten, tauita, tauihin jne.) esiintyvää vokaalisarjaa. Suomalaisissa sanoissa tosin esiintyy kolmen ja jopa neljän vokaalin jonoja (esim. aie [ɑi̯.e], tauoissa [tɑu̯.oi̯s.sɑ]) – ja yhdyssanoissa joskus pitempiäkin – mutta enintään kaksi vokaalia voi kuulua samaan tavuun.

Joskus voi olla vaikea hahmottaa, onko jokin vokaalisarja triftongi vai eri tavuihin kuuluvista diftongista ja monoftongista muodostuva vokaaliyhtymä. Esimerkiksi huolitellulla oxfordinenglannilla lausuttu sana fire [fɑɪ̯ə̯] ’tuli’ mielletään useimmiten yksitavuiseksi, ja koska siinä ääntyy kolme vokaalielementtiä, kyseessä on siis triftongi. Toisaalta sanassa higher [hɑɪ̯.ə] ’korkeampi’ on tavunraja (hiatus) diftongin [ɑɪ̯] ja monoftongin [ə] välissä. Joidenkin foneetikkojen mielestä englannissa ei lainkaan esiinny triftongeja, vaan myös sana fire ääntyy oikeasti kaksitavuisena [fɑɪ̯.ə], vaikka on mahdollista, että joskus keskimmäinen vokaalielementti surkastuu [fɑ.ə] ja jäljelle jääneet monoftongit sulautuvat diftongiksi [fɑə̯].