Traumapsykoterapia
Traumapsykoterapia on psyykkisten traumojen hoitoon annettua psykologista hoitoa [1] [2]. Tutkimusnäyttöön perustuvien hoitosuositusten mukaan traumaperäisen stressihäiriön ensisijainen hoito on psykologinen hoito, psykoterapia. Traumakeskeinen kognitiivinen psykoterapia (Patricia Resickin kehittämä kognitivisen prosessoinnin terapia ja Edna Foan kehittämä pitkitetyn altistamisen terapia) erilaisinen terapiamuunnoksineen. Kompleksisen traumaperäisen stressihäiriön hoidossa on Suomessa alettu käyttää persoonallisuuden rakenteellisen dissosiaation mallia (PSD-teoria) hoitoineen. Eri psykoterapiasuuntauksia edustavien on syytä tuntea toisiaan täydentäviä hoitomenetelmiä eli soveltaa tarvittaessa traumapotilaisiin integratiivista terapiaa.[3]
Traumakeskeinen kognitiivinen psykoterapia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Traumakeskeisen kognitiivisen psykoterapian keskeinen hoitomuoto on keskusteluhoitoon pohjautuva, traumaattisen kokemuksen muistaminen ja tähän liittyvän tunnekokemuksen esiintuominen[2][4]
Traumaperäisen stressihäiriön oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa traumatisoiville tapahtumille altistuneista toipuu luonnollisesti, mutta pienelle osalle kehittyy traumaperäinen stressihäiriö, Post- Traumatic Stress Disorder, PTSD. Se voidaan tunnistaa kuukauden kuluttua altistumisesta tai viivästynyt PTSD 6b kuukauden kuluttua tai myöhemmin. Se on pelkoon pohjautuva häiriö, jossa luonnolliseen toipumiseen kuuluvat ylivireisyys, mieleentunkeutuvuus ja välttely jatkuvat lievittymättä ja vähenemättä ajan kuluessa, aiheuttavat kärsimystä ja heikentävät toimintakykyä.lähde?
Toipumisen tukeminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toipumista tuetaan psykologisella ensiavulla ja yksilö-, perhe- ja ryhmämuotoisilla kriisi-interventioilla ensimmäisten 1–3 kuukauden aikana. Psykologisen ensiavun tavoitteena on huolehtia traumaattiselle tapahtumalle altistuneiden perustarpeista, kuunnella ja lohduttaa sekä antaa tapahtumaa ja auttamista koskevaa tietoa. Kriisi-interventiot koostuvat monista eri menetelmistä ja niiden tavoitteena on rauhoittaminen, turvallisuuden tunteen vahvistaminen, johonkin kuulumisen tunteen, minä- ja yhteisöpätevyyden ja toivon vahvistaminen. Kriisi-interventiotyön aikana auttajat arvioivat samalla trauman kokeneiden toipumista ja tunnistavat ongelmallisia oireita ja kehittyviä häiriöitä ja ohjaavat häiriön kehittymisen riskissä olevat asiantuntija-arviointiin ja hoitoon.lähde?
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tutkimusnäyttöön perustuvien hoitosuositusten mukaan traumaperäisen stressihäiriön ensisijainen hoito on psykologinen, traumakeskeinen kognitiivinen psykoterapia ja EMDR-psykoterapiamenetelmä. Judith Cohenin, Anthony Mannarinon ja Esther Deblingerin kehittämä lasten traumakeskeisen kognitiivisen psykoterapian hoitomalli on manualisoitu ja vaikkakin kognitiivisen käyttäytymisterapian hoito, se on eri viitekehyksiä ja menetelmiä "risteyttävä" strukturoitu lasten ja vanhempien hoito, joka on kestoltaan lyhyt. Hoitomalli sisältää myös traumaattisen surun osan.
PTSD:stä kärsivien aikuisten hoidossa tunnetuimmat manualisoidut hoitomallit ovat Edna Foan pitkitetyn altistuksen terapia ja Patricia Resickin kognitiivisen prosesoinnin terapia. Francine Shapiron kehittämä EMDR-psykoterapiamenetelmä yhdistää huomion suuntaamisen fyysiseen ärsykkeeseen trauman prosessointiin mielessä. EMDR-menetelmän koulutuksia on järjestetty Suomessa mielenterveysalan ammatti-ihmisille vuodesta 1995. Se oli yhtenä kimmokkeena Suomen ensimmäisen traumapsykoterapeuttikoulutuksen järjestämiselle, joka toteutettiin vuosina 1998–2001. Koulutuksessa oli integratiivinen viitekehys ja yhtenä terapiamenetelmän oli EMDR. Koulutuksen suunnittelija ja alullepanija oli EMDR:n koulutukset Suomeen tuonut Traumaterapiakeskuksen perustaja psykologi, psykoterapeutti Soili Poijula. Sitä ennen Suomen Mielenterveysseuran koulutuskeskus oli järjestänyt Suomessa kriisipsykoterapeuttikoulutusta. Kansainvälisesti PTSD:n hoito on kognitiivisen psykoterapian valta-aluetta.
Viime vuosina psykoterapeuttikoulutuksiin on Suomessa alettu sisällyttää traumapsykoterapiaosuuksia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Poijula, S. (2009). Traumaattinen kriisi etiikan ja tutkimuksen valossa. Luku kirjassa A. Leppävuori ym. (toim.) Suuronnettomuustilanteiden kriisityö. Helsinki: Tammi.
- S. Kähkönen,I. Karila ja N. Holmberg (toim.): ”8. Traumaperäinen häiriö (Merja Kuusela, Kielo Siltanen)”, Kognitiivinen psykoterapia, s. 154–180. Kustannus Oy Duodecim, 2015 (3.-7. uudistettu painos). ISBN 978-951-656-263-9
- Traumaperäisten stressihäiriöitten käypä hoito -suositukset www.kaypahoito.fi. Suomen Lääkäriseura Duodecim.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ J. Lönnqvist, M. Marttunen, M. Henriksson ja T. Partonen (toim.): ”3 Mielenterveyden diagnostiikka ja luokittelu”, Psykiatria, s. 57–86. (Jouko Lönnqvist: Traumaperäiset häiriöt (luvun alaotsikko)) Kustannus Oy Duodecim; julkaistu 2014 myös Duodecim Oppiportissa e-kirjana, 2013. ISBN 978-951-656-653-8
- ↑ a b Matti O. Huttunen, Hely Kalska (toimittajat): Psykoterapiat, s. 138–160 Luku 7, Soile Pojula, Anssi Leikola & Anne Suokas-Cunliffe: Traumapsykoterapiat. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2015 (3. uudistettu painos). ISBN 978-951-656-519-7 (suomeksi)
- ↑ Sanna Eronen & Paula Lahti-Nuuttila (toim.): Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita, s. 346–372 (Luku 14, Teemu Ollikainen: Kriisien psykologiaa - peukalosääntöjä integratiiviselle psykoterapialle). Helsinki: Edita, 2012. ISBN 978-951-37-6172-1 (suomeksi)
- ↑ J. Lönnqvist, M. Marttunen, M. Henriksson ja T. Partonen (toim.): ”11 Psyykkiset kriisit, sopeutumishäiriöt ja stressireaktiot”, Psykiatria. (Markus Henriksson ja Jouko Lönnqvist: Traumaperäinen häiriö (luvun alaotsikko)) Kustannus Oy Duodecim; julkaistu 2014 myös Duodecim Oppiportissa e-kirjana, 2013. ISBN 978-951-656-653-8