Transaktioanalyysi
Transaktioanalyysi on psykologian teoria ja menetelmä, jonka psykiatri Eric Berne (1910-1970) kehitti 1950–1960-luvuilla. Transaktioanalyysi oli Suomessakin varsin suosittu yksilö- ja ryhmäpsykoterapian muoto etenkin 1960-1970 -luvuilla. Maailmanlaajuisen suosion pohjan olleet kirjat I am OK - you are OK ja Games people play myös suomennettiin.[1]
Transaktioanalyysi on kehittynyt ja eriytynyt sovellettavaksi sekä psykoterapian, neuvontatyön, kasvatuksen että organisaatioiden toiminnan kehittämisen alueille. Työtapa painottaa ihmisten välisen kommunikaation ja rakentavan vuorovaikutuksen jäsentämistä ja kehittämistä. Suomessa toimii yhä työskentelytapaa ohjaava yhdistys ja koulutusohjelma.[1]
Peruskäsitteet lyhyesti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Minätilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bernen ajattelu ja transaktioanalyysin teoria perustuu perusoletukseen, että ihmisen persoonallisuus rakentuu ja toimii kolme erilaisen minätilan kautta. Minätilat ovat vanhempi, aikuinen ja lapsi. Ollessaan vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa, toimii ihminen jostain minätilasta käsin. Minätila sisältää tunteet, ajattelun ja toiminnan.[1]
Bernen käytännöllinen kolmen minätilan malli on tehnyt monet vaikeasti tulkittavat tilanteet helpommin ymmärrettäviksi. Transaktioanalyyttisesti suuntautuneessa psykoterapiassa asiakkaita valistetaan aktiivisesti näkemyksen mukaisista persoonallisuuden tiloista ja tiloihin liittyvistä ajattelun, toiminnan, kokemusten ja tuntemusten tavoista. Osana valistusta käytössä ovat myös aiheesta kirjoitetut yleistajuiset kirjat. [1]
Vuorovaikutus (transaktiot)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuorovaikutus on viestintää (sanallista tai sanatonta) ihmisten välillä. Suomenkieleen vakiintunut sana – vuorovaikutus – vielä korostaa sitä, että (vuorotellen lähetetty) viesti vaikuttaa. Tätä tapahtumien sarjaa voidaan arvioida sen mukaan, miten hyvin on saavutettu haluttu tavoite, parannettu ihmissuhdetta, edistetty jotain asiaa, jne. Koulutettu transaktioanalyytikko tunnistaa käytetyn minätilan ja voi auttaa ihmisiä näkemään paremmin, mitä he oikein keskenään tekevät ja niin halutessaan, parantamaan vuorovaikutuksen laatua.
Huomatuksi tuleminen, sively
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihminen tarvitsee huomionosoituksia – huomatuksi tulemista. Kyse on yhtä tärkeästä perustarpeesta kuin mitä tarve ravintoon ja lämpöön ovat. Ihmiset antavat toisilleen huomion osoituksia, ottavat niitä vastaa tai kieltäytyvät niistä. Ja tekevät sen itsensä tai ihmissuhteensa kannalta terveesti tai vahingollisesti. Oman sivelytoiminnan tarkastelulla ja sen muuttamisella voi olla suuri merkitys.
Pelit vastaan aito ja avoin toisen ihmisen kohtaaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Berne määritteli ihmissuhdetta vahingoittavan, epäaidon vuorovaikutuksen peliksi. Tavoite on hankkia huomiota, mutta “epärehellisin” keinoin. Pelissä jotain (tunne, ajatus) on naamioitu, se noudattaa vakiintunutta kaavaa ja päättyy kielteisiin tunteisiin ja ajatuksiin – molemmin puolin. Bernen innovatiivinen mieli nimesi pelit kuvaavasti, kuten: sainpas sinut, kyllä mutta, minähän vain yritin auttaa, jne. Hänen kirjansa Games People Play (suom. Kanssakäymisen kuviot) oli 60-luvulla myyntitilastoissa korkealla.
Käsikirjoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Berne otaksui, että tilanteeseen huonosti sopiva käyttäytyminen johtuisi siitä, että ihminen itse asettaa itselleen rajoituksia, joita ei oikeasti ole. Tällainen todellisuuden näkeminen kapeasti tai virheellisesti juontaisi juurensa lapsuudessa tehtyihin tulkintoihin ja päätöksiin. Lapsuudessa tilanne on nähty elämän ja kuoleman kysymyksenä ja se – tietoisuuden ulkopuolella – ohjaa kuin elokuvan taustalla oleva käsikirjoitus ohjaa elokuvaa. Psykoterapiassa päämääränä on muuttaa käsikirjoitusta. Vastaavasti, muillakin transaktioanalyysin soveltamisaloilla, voidaan puhua käsikirjoituksesta. Ja sen päivittämisestä paremmilla päätöksillä.
Minä olen ok – sinä olet ok
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Otsikon toteamus sisältää transaktioanalyysin peruoletuksen, että ihmiset ovat hyviä ja arvokkaita. Eivät aina toimi hyvin ja arvokkaasti, mutta voivat muuttua, kasvaa tai tulla enemmän siksi, mitä ovat “oikeasti”. Otsikon toteamus ei sisällä muuta transaktioanalyysiin liittyvää oleellista informaatiota.
Sopimukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Terapiatyö tai muu transaktioanalyytikon suorittama työ perustuu molemminpuoliseen sopimukseen. Perusoletus on, että ihminen pystyy itse päättämään, mitä elämällään tekee. Pääasiallisin syy siihen, miksi transaktioanalyysin käsitteistö on tai pyrkii olemaan yleiskieltä, on se, että molemmat sopijapuolet voisivat puhua samoista asioista samoin termein. Ja tehdä sopimuksia siten, että molemmat tietävät, mistä sovittiin.
Transaktioanalyysin soveltaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvonta, ohjaaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työnohjaaja tai perheneuvoja ei varsinaisesti tee terapiatyötä. Hän on eräänlainen avustaja ongelmatilanteissa. Ongelmatilanteet liittyvat ihmissuhteisiin. Pyrkimys on opettaa sen verran transaktioanalyysin käsitteistöä ja malleja, että osapuolet saisivat työvälineet edistääkseen keskinäistä kanssakäymistään.
Terapeutti työskentelee yhteistyössä asiakkaan kanssa. Molemmat käyttävät aikuisen minätilaansa tutkiakseen sitä, mikä käyttäytymisessä ja ajattelussa (erityisesti lapsen ja vanhemman tilojen käytössä) johtaa ongelmiin ja siihen, ettei ihminen käytä kaikkia mahdollisuuksiaan. Terapia on yhteistyötä. Transaktioanalyysi tarjoaa tähän yhteistyöhön välineet eikä se sulje pois psykoterapian muita malleja tai työvälineitä.
Organisaation konsultointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Organisaatioidenkin on tehtävä yhteistyötä asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Tätä yhteistyötä tekevät ihmiset, jotka työskentelevät näissä organisaatioissa. Transaktioanalyysin malleja avoimesta, tehokkaasta ja luottamusta rakentavasta ihmisen toiminnasta voidaan soveltaa organisaatioiden toimintaa kehittävässä työssä. Laveasti tulkiten organisaatiossakin on inhimillisiä piirteitä; kuvitella todeksi asioita, mitkä eivät sitä ole, tehdä asioita piilotetuin tavoittein, jne. Vastaavasti, transaktioanalyysin käsitteitä ja malleja voidaan hyödyntää muutosten aikaansaamisessa.
Koulutus ja kasvatus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapsuudessa saadut kokemukset ja niistä tekemämme johtopäätökset seuraavat meitä aikuisikään saakka. Sitä varmemmin, mitä vähemmän olemme niistä tietoisia. Transaktioanalyytikko opettaa – riippuen koulutettavista – osan transaktioanalyysin peruskäsitteistä. Opetuksen tarkoitus on – kuten muillakin soveltamisen alueilla – antaa työvälineet itsensä ja ihmissuhteidensa tarkasteluun ja edelleen kehittämiseen.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Matti O. Huttunen, Hely Kalska (toimittajat): Psykoterapiat, s. 298-299 Transaktioanalyysi. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2015 (3. uudistettu painos). ISBN 978-951-656-519-7 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]