Toukonirkko
| Toukonirkko | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Nirkot Notodontidae |
| Alaheimo: | Aitonirkot Notodontinae |
| Suku: | Odontosia |
| Laji: | carmelita |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Odontosia carmelita |
|
| Katso myös | |
Toukonirkko (Odontosia carmelita) on yleinen kevään ja alkukesän yöperhonen. Vanhemmassa kirjallisuudessa se esiintyy toukonirhasiipenä.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukonirkko on perusväriltään harmaanruskea perhonen, jonka siivissä on yleensä selvä violetti sävy. Siivet ovat läpikuultavat ja melko yksiväriset. Etusiiven etureunassa on kellanvalkoinen, kolmionmuotoinen laikku. Siiven takareunassa on muusta siivestä selvästi erottuva tumma suomutupsu. Takasiivet ovat etusiipien väriset, ja niiden poikki kulkee vaalea viiru. Takasiiven takakulma on yleensä muuta siipeä tummempi. Sekä etu- että takasiiven ulkosyrjät ovat kontrastisen mustavalkoiset. Keskiruumis on mustanruskea, takaruumis vaaleamman ruskea. Naaras on selvästi koirasta kookkaampi. Siipiväli on koiraalla 38–43 mm ja naaraalla 41–48 mm.[1][2][3]
Toukka on selkäpuolelta vaaleanvihreä, vatsapuolelta sinivihreä, ja sen sivuilla on vaaleat pitkittäisjuovat, joihin liittyy punertavia täpliä.[4]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukonirkko on yleinen perhoslaji, jota tavataan Pyreneiltä Mongoliaan ulottuvalla vyöhykkeellä.[5] Suomessa toukonirkkoa on tavattu Inarin korkeudelle saakka. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena huhtikuun lopulta kesäkuun alkuun huipun ollessa toukokuun lopulla.[6]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukonirkko viihtyy koivikoissa sekä koivua kasvavissa sekametsissä. Koiraat lentävät melko hidasta ja heittelehtivää lentoa muutamien metrien korkeudella, ja naaraat ilmeisesti pysyttelevät enimmäkseen puiden latvustoissa. Lento ajoittuu hämärän laskeutumisesta keskiyöhön, mutta voi lämpiminä öinä jatkua aamun puolelle. Koiraat lentävät valolle, naaraat erittäin harvoin. Päivisin perhosia voi tavata lepäämästä koivujen rungoilta.[3]
Naaras munii 100–300 munaa lehtien alapinnoille. Toukkia tavataan harvoin, sillä ne pysyttelevät korkealla latvustoissa, mutta laskeutuvat kuitenkin kesä-heinäkuun vaihteessa koteloitumaan maahan. Kotelo talvehtii, joskus jopa kolme kertaa.[3]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka syö koivujen (Betula) lehtiä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ UK Moths (englanniksi)
- ↑ a b c d Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0.
- ↑ Kimmo Silvonen: toukka (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Norges sommerfugler (norjaksi)
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Lajitietokeskus: Toukonirkko – Odontosia carmelita
- Suomen perhostutkijain seura: toukonirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen perhostutkijain seura: tummat nirkot - lajien erottavia tuntomerkkejä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Vlindernet (hollanniksi)