Touko Hujanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Touko Hujanen (s. 1986 Tampere)[1] on reportaasiin erikoistunut valokuvaaja ja palkittu kuvajournalismin ammattilainen. Hän on mm. vuoden 2018 kuvajournalisti, vuoden 2011 lehtikuvaaja ja vuoden nuori lehtikuvaaja 2009.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hujanen on valmistunut Tampereen yliopiston visuaalisen journalismin maisteriohjelmasta[2]. Hän on työskennellyt lukuisille medioille Suomessa ja ulkomailla[3].

Hujasen valintaa vuoden 2018 kuvajournalistiksi perusteltiin vahvalla omintakeisella kädenjäljellä ja sillä, että Hujasen kuvasarja oli tuomarien mukaan kansainvälistä tasoa.[4] ”Tekijä antaa kuvien puhua ja niiden näkemykselliset kuvatekstit vahvistavat tarinaa entisestään. Kuvaaja ei ole vain kuvien tekijä, vaan tarinankertoja.” Hujanen voitti myös henkilökuva- ja kuvareportaasisarjat. Lisäksi hänet palkittiin kunniamaininnoilla urheilukuva- ja kuvaessee-sarjoissa. Tuomariston mukaan Hujasen palkittu reportaasi Lasse Nordlundista on osuva provokaatio ja yhteiskunnallinen kommentti: “Kuvasarja herättelee katsojan pohtimaan omaa suhdetta luontoon ja kuluttamiseen. Tarvitsemmeko kaikkea materiaa ja turhuutta ympärillemme?”[5]

Hujanen julkaisee Uuden Maan Sanomat -sanomalehtiteosta, jota julkaistaan rajattuna painoksena ja se toimii myös gallerioissa, kellareissa ja kaduilla.[6] Hän vetää myös kuvajournalistien Yksitoista-kollektiivia.[7]

  1. Touko Hujanen 100 Finnish Photographers. Viitattu 5.6.2023.
  2. Nina Erho: Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen Journalisti. 28.3.2019. Viitattu 21.1.2020.
  3. kotisivut http://toukohujanen.com/
  4. Touko Hujanen valittiin vuoden kuvajournalistiksi – "Tarinankertoja, joka kykenee yllättämään katsojan" Savon Sanomat. 18.3.2019. Viitattu 5.6.2023.
  5. Marttinen, Manu: Touko Hujanen vuoden kuvajournalisti Journalisti.fi. 18.3.2019. Viitattu 5.6.2023.
  6. uudenmaansanomat uudenmaansanomat.com. Viitattu 10.9.2019. (englanniksi)
  7. Yksitoista yksitoista.fi. Viitattu 10.9.2019. (englanniksi)