Toronto Cityn lentoasema
| Toronto Cityn lentoasema | |
|---|---|
| Billy Bishop Toronto City Airport | |
 |
|
 Lentoasema vuonna 2017 |
|
| IATA-koodi | YTZ |
| ICAO-koodi | CYTZ |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi | julkinen |
| Valmistumisvuosi | 1939 |
| Matkustajamäärä (2018) | 2,8 miljoonaa |
| Kotisivut | |
Toronto Cityn lentoasema (IATA: YTZ, ICAO: CYTZ) tunnetaan myös nimellä Billy Bishop Toronto City Airport, on lentoasema Kanadassa. Lentoasema sijaitsee Toronton saarella. Lentoasemaa käyttää vuosittain noin 2,8 miljoonaa ihmistä.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1920 Toronton kaupunginvaltuutettujen ja liikenneviraston välillä alettiin käydä keskustelua sopivasta paikasta lentoasemaa varten.
1930-luvulla lentokoneiden yleistyessä kaupallisessa liikenteessä Toronton saari näytti loogiselta paikalta lentoasemalle. Suunniteltu paikka lähellä Ontariojärven rantaa tarkoitti sitä, että se pystyisi majoittamaan vesitasoja. Vuonna 1935 osana pääministeri R. B. Bennettin Canadian New Deal -projektia oli tarkoitus rakentaa n. 600 metriä pitkä tunneli saarelle. Tunnelin tarkoitus oli helpottaa rakennustarvikkeiden ja työläisten pääsyä lentokenttätyömaalle. Kun ajoneuvollinen yhteys saarelle olisi varmistettu, lentoaseman rakentaminen voitaisiin aloittaa. Elokuun kahdeksas päivä vuonna 1935 kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelmat tunnelille ja lentoasemalle.[2]
Valmistumisesta nykypäivään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lentoasema valmistui Ontariojärvelle vuonna 1939, ollen Toronton ensimmäinen kaupallinen lentoasema. Lentoasema on historiansa läpi toiminut tärkeänä kaupallisen lentämisen keskuksena. Lentoasema sulkeutui kaupalliselta liikenteeltä toisen maailmansodan ajaksi, mutta silloinkin se toimi Kanadan ja Norjan ilmavoimien harjoitusalueena.
Toisen maailmansodan jälkeen lentoasema aukesi jälleen kaupalliselle liikenteelle. Vuonna 1946 lentoaseman yhteyteen avattiin mm. lentokoulu, vuokratiloja ja lentokoneen korjausliike.[2]
Syyskuussa 1953 lentoasemalle avattiin lennonjohto, ja se sai lempinimen ”Island tower” (Saaritorni). Vuonna 1956 lentoaseman suosio kasvoi, ja se ylsi ennätyslukemiin kävijämäärässä (130 000 vuodessa).[2]
Vuosina 1958–1962 lentoasemalle tehtiin suuria parannuksia ja se kasvoi entisestään. Kiitotie sai 1 220 metriä lisää pituutta ja sille lisättiin yö-ajan laskeutumisvalot. Kentälle myös rakennettiin uusi lentokonehalli sekä uusi kiitotie.[2]
Lentoasemalle avattiin meterologinen havaintoasema, joka tarjosi lentäjille mahdollisuuden käydä läpi lentosuunnitelma paikan päällä. Havaintoasema tarjosi myös lentoaseman henkilökunnalle mahdollisuuden varoittaa lentäjiä huonosta säästä ja kovasta tuulesta.[2]
Lentoaseman täyttäessä 50 vuotta saarelle avattiin uusi lennonjohtotorni, joka nimettiin asemalla töissä olleen Margareth R. Dunseithin mukaan. Dunseith oli yksi maailman ensimmäisistä naislennonjohtajista, ja hän työskenteli lentoasemalla yli 20 vuotta. Lennonjohtotorni sai nimekseen Margareth R. Dunseith building (Margaret R. Dunseith -rakennus).[2]
Vuonna 1990 lentoasema nimettiin uudelleen Toronto City Centre Airportiksi (TCCA).[2]
Vuonna 2009 julkistettiin, että lentoasema nimetään uudelleen William Avery ”Billy” Bishopin mukaan. Aseman nimeksi tuli Billy Bishop Toronto City Airport.[2]
Vuonna 2010 lentoasemalle vievä tunneli korjattiin. Tunnelin korjaus valmistui vuonna 2013. Samana vuonna ensimmäinen, vuonna 1936 avattu terminaali suljettiin, ja tilalle avattiin Billy Bishop Airport -terminaali.[2]
Vuonna 2012 lentokentän ympärille rakennettiin 93 metriä pitkä ja kuusi metriä leveä meluvalli, joka vaimentaa lentokentältä lähteviä ääniä.[2]
Vuonna 2015 avattiin paranneltu tunneli lentoasemalle, joka nopeutti suuresti liikkumista saaren ja mantereen välillä. Tällä hetkellä yli 90 prosenttia lentoasemaa käyttävistä matkustajista käyttää kyseistä tunnelia.[2]
Vuonna 2016 lentoasema aloitti kolmen vuoden projektin, johon kuului valaistuksen parantaminen ja kiitoteiden, rullausteiden ja asematasojen päällystys. Projektin tarkoituksena oli korvata ikääntyvä infrastruktuuri.[2]
Vuonna 2016 aloitettiin terminaalin sisätilojen korjaus, ideana kohentaa terminaalin viihtyvyyttä. Korjauksessa lisättiin uusia ravintoloita ja kauppoja sekä uudistettiin lounge-tilat.[2]
Lentoasema osana kaupunkia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2014 julkistetussa gallupissa kerrottiin, että 91 prosenttia torontolaisista piti lentoasemaa tärkeänä osana kaupunkia. 33 prosenttia torontolaisista sanoi käyttäneensä lentoasemaa. Vastanneista 67 prosenttia kannatti lentokentän ylläpitoa saarella. Vastanneista 89 prosenttia oli sitä mieltä että lentokenttä on hyväksi Toronton taloudelle, ja 84 prosenttia piti lentoasemaa tärkeänä osana kaupungin tulevaisuuden talouskasvua. 84 prosenttia ajatteli lentoaseman antavan hyvän ensivaikutelman kaupunkiin ensi kertaa tuleville. Kyselyyn vastasi 300 torontolaista aikuista.[3]
Niistä kyselyyn vastanneista, jotka olivat käyttäneet lentoasemaa, 97 prosenttia piti kokemusta positiivisena. Syiksi he nimesivät mm. kätevyyden, tehokkuuden ja ystävällisen palvelun.[3]
Vuonna 2019 lentoasema nimettiin Skytraxin kyselyssä yhdeksi maailman parhaimmista lentokentistä. Billy Bishop Toronto City Airport sijoittui sijalle 10 niiden lentoasemien keskuudessa, joilla on vähemmän kuin viisi miljoonaa matkustajaa vuodessa. Vastanneita miellytti aseman nopea check-in-aika, terminaalin helppo saavutettavuus sekä henkilökunnan tehokkuus ja huomaavaisuus.[4]
Lentoaseman talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lentoasema tuottaa vuodessa yli 470 miljoonaa yhdysvaltain dollaria bruttokansantuotetta ja tarjoaa yli 4,7 tuhatta työpaikkaa, joista reilut 2000 on suoraan yhteydessä lentoasemaan.[4]
Lentoasema koronaviruspandemian alla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuussa 2020 lentoasema julkisti uuden Safe Travels Programin, kattavan aloitteen, joka kehitettiin vastaukseksi koronaviruspandemiaan. Aloitteeseen kuului uudet turvatoimenpiteet, joiden tarkoituksena oli varmistaa matkustajien ja henkilökunnan terveys.[5][6] Ohjelman toimenpiteisiin kuuluvat:
- Pakollinen kasvomaskin käyttö kaikille matkustajille ja henkilökunnalle.
- Vain lennolle lähtevät matkustajat saavat käyttää lentoasemaa.
- Hissien ja pienten tilojen käyttö on rajoitettu
- Pleksien ja matkustajien liikkuvuuden lisääminen lähikontaktien välttämiseksi.
- Matkustajien tavaroiden käsittelyä vältetään mahdollisimman paljon.
- Kaikki yleisessä käytössä olevat tasot desinfioidaan mahdollisimman usein.
- Käsidesipisteiden lisääminen lentoasemalle.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Home Billy Bishop Toronto City Airport. Viitattu 17.12.2020.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Billy Bishop Toronto City Airport Ports Toronto. 2020. Viitattu 17.12.2020.
- ↑ a b Ports Toronto: More Torontonians than ever consider Billy Bishop Toronto City Airport a ”Valuable Asset” Ports Toronto. 9.2.2014. Viitattu 18.12.
- ↑ a b PortsToronto: Skytrax Once Again Ranks Billy Bishop Toronto City Airport One of World's Best www.newswire.ca. Viitattu 18.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Billy Bishop Airport | Safe Travels Program | #YTZSafeTravels www.billybishopairport.com. Arkistoitu 3.12.2020. Viitattu 22.12.2020.
- ↑ PortsToronto: Billy Bishop Toronto City Airport Announces Launch of Safe Travels Program www.newswire.ca. Viitattu 22.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Measures in Place | Billy Bishop Airport | Safe Travels Program | #YTZSafeTravels www.billybishopairport.com. Arkistoitu 18.9.2021. Viitattu 22.12.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toronto Cityn lentoasema Wikimedia Commonsissa
