Tore Littmarck
Tore Littmarck (23. tammikuuta 1921 – 3. joulukuuta 2007 Norra Hagunda, Upsalan lääni) oli ruotsalainen luterilainen pappi, kirjailija ja virsirunoilija.
Elämänvaiheet ja työ
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Littmarck vihittiin papiksi 1947 ja hän toimi NMKY:n partioliiton konsulenttina ja sihteerinä, johtajana NMKY:n maailmanliiton instituutissa Mainaussa sekä NMKYN:n ja NNKY:n valtakunnallisten liittojen pääsihteerinä. Aina eläkkeelle jäämiseen 1986 saakka hän oli Gamla Uppsalan seurakunnan kirkkoherra. Hänelle oli tärkeää työ nuorten parissa, kristittyjen yhteys sekä virsien ja jumalanpalveluksen sisältö ja muoto muuttuvassa maailmassa. Hän toimi jäsenenä Ruotsin ekumeenisessa neuvostossa ja julkaisi ekumeniaa käsitelevä kirjan ”Ekumeniken i praktiken”.[1]
Littmarck tunnetaan parhaiten laulujen, laulelmien ja virsien kirjoittajana ja säveltäjänä. Hän julkaisi 1990 noin 30 lauluaan kokoelmassa "Sjung för livet". Hänen laulunsa tulivat tunnetuksi television kafé-tyyppisen ohjelman kautta suurellekin yleisölle.[1]
Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjassa on kolme hänen kirjoittamaansa ja säveltämäänsä virttä. Kirjassa Psalmer och sånger, jota käyttää neljä suurinta vapaata kirkkokuntaa Ruotsissa, viisi hänen virttään. Ruotsin kirkon virsikirjan Verbum-kustantamon lisäosassa (Den svenska psalmboken med tillägg) on kolme ja Psalmer i 90-talet -kokoelmassa neljä hänen virttään.
Littmarck oli ensimmäisiä virren ja kirkollisen laulun uudistajia 1950 ja -60 -luvuilla Ruotsissa. Hänen tuotantoaan sävyttää myös kasvavaa tietoisuus maailman tilanteesta, ympäristökysymykset ja 1960 luvulta alkaen myös Vietnamin sota[2]. Hänen virtensä ja laulunsa ovat melodisia, helppolauluisia, tekstit toisinaan provosoivia ja niiden kielikuvat ovat kotoisin laulujen syntyajan nuorisokielestä, mutta ne ilmaisevat samalla etsintää ja epäilyä.[3] Hänen laulujaan voidaan pitää tyypillisinä 1960 ja 1970-luvun tuotteina, jotka nykyään saattavat tuntua jo osittain aikansa eläneiltä. Kuitenkin hänen virtensä ”Kysyn lakkaamatta, Herra” ja ”Voi, kunpa uskoisinkin” ovat säilyttänet asemansa suosittujen ruotsalaisten virsien joukossa.[2]
Littmarckin virret Ruotsin kirkon virsikirjassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 218 Kysyn lakkaamatta Herra / Jag har ofta frågor, Herre 1972 (Suom. Pekka Kivekäs 1974, 1995)
- 219 Voi, kunpa uskoisinkin / Jag skulle gärna vilja tro 1969, 1981 (Suom. Pekka Turunen, Niilo Rauhala 1994)
- 384 Oi kiitos, Herra, saimme / Ett liv ur dina händer 1978 (Suom. Anna-Maija Raittila 1998)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Olle Nivenius: Psalmer och människor, s. 106. Verbum ISBN 91-526-1827-7, 1991. (ruotsiksi)
- ↑ a b Psalmdiktaren Tore Littmarck har avlidit kyrkanstidning.se. Viitattu 24.3.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Inger Selander: ”Den svenska psalmrenäsansen från ett litterärt perspektiv”, När tron blir sång Om psalm i text och ton, s. 18. Artos&Norma bokförlag. ISBN 978-91-7580-142-5, 2007. (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
