Tor Stubb
Tor Helmer Alarik Stubb (17. heinäkuuta 1919 Loviisa – 13. tammikuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen fyysikko ja professori.[1]
Hän väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin Yliopistosta v. 1958 ollessaan tutkijana VTT:n radiolaboratoriossa.[2] Väitöksensä jälkeen Tor Stubb oli teknillisen fysiikan professorina Oulun Yliopistossa (v. 1958–1962) ja edelleen Fiskars Elektroniikan palveluksessa v:teen 1964, missä hän osallistui kokeisiin valmistaa seleenidiodeja ja piityristoreita Suomessa[3]. Fyysikkona hän erikoistuikin puolijohdemateriaalien ja ohutkalvo- sekä puolijohdekomponenttien tutkimukseen. Vuodesta 1964 lähtien eläkkeelle jäämiseensä saakka (v. 1982) hän toimi ensimmäisenä VTT:n Puolijohdelaboratorion johtajana.[4] Vuosina 1966-1982 hän toimi myös Teknillisen Korkeakoulun Elektronifysiikan ensimmäisenä professorina ohjaten tai valvoen useita materiaali-, ohutkalvo- ja puolijohdetekniikan sekä komponenttien luotettavuutta käsitteleviä opinnäytetöitä.[5]
Hän oli jäsenenä useissa tiedeyhteisöissä ja toimikunnissa edistäen ymmärrystä puolijohteista ja puolijohteiden tutkimus- ja teollistamismahdollisuuksista.[6],[7]. Hän oli mukana selvittämässä aluksi puolijohdekomponenttien tutkimusmahdollisuuksia Suomessa ensimmäisen kerran jo v. 1958 [8] ja myöhemmin puolijohdekomponenttien kaupallista valmistusta v. 1970. [9],[10] Hänen aikanaan VTT:llä valmistettiin mm. ensimmäiset Josephson-liitoskomponentit, käynnistettiin fotoniikan ja integroidun optiikan tutkimus ja Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM)rahoituksella rakennettiin ensimmäinen, planaaritekniikkaan perustuva kokeellinen MOS-valmistuslinja (v. 1976-1979), jolla demonstroitiin ensimmäinen MOS- integroitu piiri Suomessa. Tästä osaamisesta sai alkunsa Vaisala Oy:n ensimmäinen piihin perustuva valmistuslinja ja -prosessi.[11] Koska opetus- (TKK) ja tutkimus (TKK ja VTT) olivat samassa laboratoriossa, voitiin ensimmäinen MOS-valmistuslinja siirtää opetuskäyttöön, kun TEKESin rahoittama "Puolijohdeteknologian kehittämisprojekti"[12] 1982-1987 mahdollisti TKK:n Elektronifysiikan ja VTT:n Puoljohdelaboratoriolle uudet tutkimustilat ja -laitteet.
VTT:n Puolijohdelaboratorion luottamuksellinen tutkimus- ja kehitysyhteistyö uusia teknologioita, optisia- ja ohutkalvokomponentteja sekä puolijohteita kehittävien ja käyttävien yritysten kanssa on tullut julkisuuteen tilaajien toimesta usein vasta vuosia myöhemmin. [13],[14]
Professori Tor Stubb oli Uppsalan yliopiston (v. 1979) ja Teknillisen Korkeakoulun (v. 1984) kunniatohtori.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ K. Nuorteva: Tor Stubb, muistokirjoitus 29.1.1995. Helsingin Sanomat.
- ↑ Tor Stubb: Measurements of the temperature variation of the effective mass of free carriers in silicon, with 3 cm wavelength , 49 s. VTT, Report No 42, 1958.
- ↑ Heikki Ihantola: Mikroseurapiirejä, 244 s. Loimaa: Ooli Oy, 2005. ISBN 952-5278-58-1
- ↑ ETN News Artikkeli. 22.8.2014. Viitattu 26.3.2024.
- ↑ J. Heleskivi (toim. J. Sinkkonen): Acta Polytechnica Scandinavica: EL Electrical Engineering Series, 64, Technical Research Centre of Finland, Semiconductor Laboratory and Helsinki University of Technology, Electron Physics Laboratory: A historical review 1964-1980, s. 1-19. Finnish Academy of Technical Sciences, 1989. ISSN 0001-6845
- ↑ TKK: Teknillisen Korkeakoulun toimintakertomus v. 1979-1980 s. 212 core.ac.uk. 1981. ISBN 951-752-167-7 Viitattu 26.3.2024.
- ↑ A.-M. Huhtanen: Uniikki päätös vaikeassa tilanteessa: rahasto, jonka tehtävä on tulevaisuus sitra.fi. 2017. Viitattu 27.3.2024.
- ↑ P. Velander: Radiosta Elektroniikkaan, Elektroniikkainsinöörien seura 1926-1979, s. 121-122 oh3ac.fi. 1979. Viitattu 29.3.2024.
- ↑ T. Stubb, H. Ihantola, S. Poutanen: Tutkimus puolijohdetehtaan kannattavuusedellytyksistä Suomessa vuonna 1973. SITRA, 31.10. 1970.
- ↑ Puolijohdevalmistus Suomessa Elektroniikka No 15. 1979.
- ↑ Vaisala News 100-1983, s. 12-14. Vantaa: Vaisala Oy, 1983.
- ↑ Markus Ahlskog: Katsaus Suomen varhaiseen atomihistoriaan, s. 208. Jyväskylä: Suomen Tiedeseura, 2022. ISBN 978-951-653-481-0
- ↑ Arkistoitu kopio Artikkeli. Arkistoitu 26.3.2024. Viitattu 26.3.2024.
- ↑ Harri Hirvonen: Tiede isänmaan palveluksessa : Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta 1961-2001, 124 s. Matine, 2001. ISBN 9512512556