Tony Halme

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Toni Halme)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tony Halme
Henkilötiedot
Syntynyt6. tammikuuta 1963
Helsinki
Kuollut8. tammikuuta 2010 (47 vuotta)
Helsinki
Poliitikko
Puolue Perussuomalaiset (sitoutumaton)
Asema kansanedustaja 2003–2007
kaupunginvaltuutettu 2005–2008[1]
Kotipaikka Helsinki

Tony Christian ”Viikinki” Halme (6. tammikuuta 1963 – 8. tammikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen ammattilaisnyrkkeilijä, showpainija, kirjailija, näyttelijä ja muusikko sekä kansanedustaja vuosina 2003–2007 ja Helsingin kaupunginvaltuutettu vuosina 2005–2008.

Halme tuli Suomessa ensi kerran julkisuuteen Gladiaattorit-ohjelman kautta 1993, jossa hän esiintyi nimellä ”Viikinki”. Ennen Suomessa saatua julkisuutta Halme oli jo toiminut Japanissa showpainijana.[2]

Halme nousi perussuomalaisten kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä vuonna 2003 saatuaan vaaleissa 16 390 ääntä, mikä oli enemmän kuin samassa vaalipiirissä ehdolla olleen vaalit voittaneen keskustan silloisen puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen äänimäärä.[3] Syksyn 2004 kunnallisvaaleissa Halme sai runsaat 2 400 ääntä[4] ja tuli valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon.

Halme löydettiin kuolleena kotoaan tammikuussa 2010.[5]

Halmeesta on tehty Viikinki-dokumenttielokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 2022.[6]

Elämänvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tony Halme kertoi muistelmissaan lapsuuskotinsa olleen rikkinäinen. Isä oli jättänyt perheensä Tonyn ollessa vain puolivuotias, ja pojan isähahmoksi tuli hänen viisi vuotta vanhempi isoveljensä. Isästään Halme kertoi sittemmin kuulleensa vain pari kertaa. Perheen äiti oli alkoholisoitunut ja hänen miesystävänsä vaihtuivat usein. Vielä aikuistuneenakin Halme piti veljeään ainoana tosiystävänään.[7]

Tony Halme vietti lapsuutensa Helsingin Lauttasaaressa, josta hän muutti äitinsä ja veljensä kanssa Espoon Soukkaan 1970-luvun puolivälissä. Muistelmissaan hän kertoi kärsineensä vakavasta koulukiusaamisesta. Poikaiässään Tony harrasti veljensä kanssa urheilua, muun muassa käsipalloa ja jääkiekkoa. 16-vuotiaana Tony Halme jätti lopullisesti lapsuuskotinsa ja muutti asumaan enonsa luo.[7]

Halme kävi kansa- ja oppikoulun.[8] Hän kävi myösselvennä ruotsinkielistä koulua ja opiskeli Strömbergin konepajakoulun sähköasentajalinjalla. Opinnot jäivät kuitenkin kahden vuoden jälkeen kesken. Halmeella on 17-vuotiaiden kehonrakennuksen SM-hopeaa. Hän oli työskennellyt muun muassa kalakauppiaana, portinvartijana, lasinleikkaajana, laulajana, pikkolona, stuntmanina, tv- ja radiojuontajana sekä valmentajana.lähde?

Paini-, nyrkkeily- ja näyttelijänura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muutto Yhdysvaltoihin oli kiehtonut Halmetta siitä lähtien, kun hän 12-vuotiaana näki Martin Scorsesen elokuvan Taksikuski.[7] Halme asui 15 vuotta Yhdysvalloissa ja toimi henkivartijana, näyttelijänä, showpainijana ja ammattinyrkkeilijänä. Halme opiskeli ammattipainijaksi Verne Gagnen johdolla.[9]

Showpainissa hänen nimenään oli UWF:ssä The Viking ja WWF:ssä ”Ludvig Borga”. Tony Halme esiintyi vuoden 1993 World Wrestling Federationin (WWF, nykyinen WWE) kiertueella. Borgan rooli oli olla puhtaasta Suomesta saapunut ympäristönsuojelija, joka vihasi Yhdysvaltojen luonnon saastumista. Halmeen hahmo kärsi urheilutoimittaja Juha Kanervan mukaan ilmeisesti uskottavuuden puutteesta: eräällä WWF-sivulla hänen pahan miehen hahmoaan (heel gimmick) luonnehditaan kaikkien aikojen huonoimmaksi ammattipainin historiassa.[10]

Amerikkalaisen showpainin WWF-sarjassa ”Ludvig Borgalle” suunniteltiin mestaruutta,lähde? mutta ura loppui ennen mahdollista titteliottelua. Painiurallaan Halme saavutti kuitenkin Euroopassa Catch Wrestling Associationin mestaruuden (CWA World Heavyweight Championship, 20. joulukuuta 1995 – 21. joulukuuta 1996) ja Japanissa New Japan Pro Wrestlingin tag team -mestaruuden yhdessä Scott Nortonin kanssa Rick ja Scott Steinerilta (NJPW IWGP Tag Team Championship, 21. marraskuuta 1992 – 14. joulukuuta 1992). Borga otteli vielä Razor Ramoniakin vastaan Intercontinental-mestaruudesta ja selätti tämän mutta voitto hylättiin, koska Ramonin jalka oli selätyksessä köyden päällä. Ottelu jatkui, ja Halme voitti taas mutta tuomio peruttiin jälleen, ja lopulta Ramon sai pitää mestaruutensa. Sisääntulomusiikkina Halme käytti Maamme-laulua.

Yhdysvalloissa Halme esiintyi mainoksissa ja mainosti ainakin teetä, olutta ja pizzoja.lähde? Hän esiintyi elokuvissa Die Hard – Koston enkeli (1995) ja Ponterosa (2001).[11]

Halme voitti ammattinyrkkeilyn raskaansarjan Suomen mestaruuden ja WBF-liiton Amerikan-mestaruuden ja hän otteli myös pikkuliitto NBA:n mestaruudesta.[12] Hän on myös ainoana suomalaisena nyrkkeilijänä otellut Las Vegasissa Caesar's Palacessa ammattilaisena. Ottelu käytiin 10. kesäkuuta 1995, ja vastassa oli kiertuemies Brad Powell, jonka Halme tyrmäsi ensimmäisessä erässä.[13]

Halmeen nyrkkeilyurasta paljastui vuosikymmeniä myöhemmin, että Halmeen nyrkkeilyuran alkuvaiheen kolme ottelua olisivat olleet ennaltasovittuja otteluita. Vuonna 2024 julkaistun kirjan Tony Halme: Uho, tuho ja perintö mukaan kyseiset ottelut olivat ottelut Tony Messengeriä, Robert Swensonia ja Paul Genickiä vastaan käydyt ottelut, jotka kaikki Halme voitti.[14] Yhdysvalloissa käytyjen otteluiden ohessa Halme otteli myös nyrkkeilyotteluita Suomessa. Halme otteli kahdesti Jukka Järvistä vastaan nyrkkeilyn raskaansarjan suomenmestaruudesta, häviten ensimmäisen ottelun diskauksella pukattuaan päällään tarkoituksella Järvistä.[15] Halme otteli vielä myöhemmin Mika Kihlströmiä vastaan kahdesti ja satunnaisia näytösotteluita Suomessa. Nyrkkeilyuran loppuvaiheessa 2000-luvun alussa Halme otteli vielä Yacine Kingboa vastaan, joka tyrmäsi Halmeen sekä Almaz Gismejeviä vastaan, jonka Halme voitti Gismejevin kulmauksen heitettyä pyyhkeen kehään ottelijan loukattua itsensä hypätessään kehäköysien ylitse kehäänastuessa. Halmeen nyrkkeilyuran kaksi viimeistä ottelua oteltiin Garing Lanea vastaan Mike Tysonin ja Brian Nielsenin välisen ottelun esiotteluna Kööpenhaminassa sekä Kenialaista Chris Sirengoa vastaan Marraskuussa 2002 Töölön kisahallissa. Halme hävisi Garing Lanelle ja uransa viimeisessä ammattilaisnyrkkeilyottelussaan Halme voitti Chris Sirengon. [16]


Ainoassa ottelussaan vapaaotteluorganisaatio UFC:ssä vuonna 1997 hän hävisi 56 sekunnissa Randy Couturelle. Halme oli ensimmäinen suomalainen, joka pääsi ottelemaan UFC:ssä. Halme otteli tämän lisäksi neljä vapaaottelua, joista hän voitti yhden.[13]

Kansanedustajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tony Halme nousi eduskuntaan perussuomalaisten listoilta Helsingin vaalipiiristä. Hän sai 16 390 ääntä, mikä oli pitkäaikaisen pääministerin, SDP:n Paavo Lipposen jälkeen vaalipiirin suurin ja koko maan viidenneksi suurin henkilökohtainen äänisaalis. Halmeen kannatus oli suurinta niillä Helsingin äänestysalueilla, joilla asuivat pienituloisimmat kaupunkilaiset. Esimerkiksi Jakomäessä suorastaan jonotettiin tukemaan Halmetta. Samalla kerralla eduskuntaan pääsi uutena edustajana myös perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Timo Soini Uudenmaan vaalipiiristä.[17] Halme sanoi että hän sai ääniä niiltä jotka eivät uskoneet Osmo Soininvaaraa.[18]

Halme toimi kansanedustajana 2003–2007. Hän oli puolustusvaliokunnan jäsen 2003–2007 ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen huhtikuusta toukokuuhun 2003. Hän oli tulevaisuusvaliokunnan sekä lakivaliokunnan varajäsen 2003–2007.[8]

Eduskuntavaalien 2003 jälkeen Halme totesi Yle Radio 1:n Keskipäivän peili -ohjelman haastattelussa: ”Meillä on lesbo presidentti ja meillä on minä kansanedustajana. Kaikki näköjään voi olla mahdollista.”[19] Halme pyysi STT:n kautta osoittamallaan kirjeellä presidentti Tarja Haloselta anteeksi, että nimitteli tätä. Hän korjasi määritelmän ”lesbo” muotoon ”Setan ex-puheenjohtaja”. Haastattelu johti Yleisradiossa sisäisiin selvityksiin, joissa pohdittiin, oliko journalistinen kontrolli pettänyt, kun lausunto oli päätynyt uutisiin.[20]

Paavo Lipponen kehui Apu-lehden kolumnissaan 5. toukokuuta 2003 Tony Halmeen eduskunnassa 24. maaliskuuta 2003 pitämää neitsytpuhetta, jossa Halme puhui sotaveteraanien hautamaksuista: ”Ministeri Mönkäreen vastauspuheenvuoroa kuunnellessani ajattelin, että siinäpä harvinainen tapaus: kansanedustaja saa neitsytpuheenvuorollaan ministeriltä selkeän lupauksen korjata esille ottamansa epäkohdan.” Puhekouluttaja Juhana Torkki piti puhetta tyylikkäänä ja klassisten retoriikan oppien mukaan rakennettuna.[21]

Vuoden 2003 vaalien jälkeen Halme ja hänen eduskunta-avustajansa Veikko Vallin suunnittelivat oman Viikinki-puolueen perustamista, mutta Timo Soini ja Raimo Vistbacka saivat Halmeen luopumaan ajatuksesta.[22] Vallinin ja perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin välit kiristyivät niin, että Vallin erosi tehtävästään ja Halmeen uudeksi eduskunta-avustajaksi tuli Jonni Sinkkonen.[23]

3. heinäkuuta 2003 Halme laukaisi pistoolin asunnossaan alkoholin ja amfetamiinin vaikutuksen alaisena.[24] Halme oli tapauksen jälkeen kolme viikkoa koomassa ja sai ilmeisesti pysyvän aivovaurion.[25] Poliisin kotietsinnässä hänen kotoaan löytyi luvaton Parabellum P08 -pistooli ja sen patruunoita sekä huomattava määrä testosteronia ja anabolista steroidia sisältäviä lääkevalmisteita. Etsintöjen yhteydessä poliisi tutki myös Halmeen työhuoneen Eduskuntatalossa. Oikeudenkäynnissä Halmeen puolustusasianajajana toimi Heikki Lampela.[26] Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Tony Halmeen 29. tammikuuta 2004 salakuljetuksesta, laittomaan tuontitavaraan ryhtymisestä, ampuma-aserikoksesta, huumausaineiden käyttörikoksesta sekä aseen varomattomasta käsittelystä neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 80 päiväsakkoon. Oikeudenkäynti televisioitiin MTV3+-digikanavalla. Käräjäoikeuden tuomion jälkeen Iltalehti tiedusteli eri puolueiden kansanedustajien kantaa Halmeen tilanteeseen. Kukaan haastatelluista ei suoraan vaatinut Halmeen eroa eduskunnasta, vaan he toivoivat tämän harkitsevan asiaa itse.[27] Halme valitti päätöksestä hovioikeuteen,[28][29] mutta tuomio pysyi ennallaan.[30] Tapauksen jälkeen Halme ilmoitti luopuneensa alkoholista ja tulleensa uskoon.[11] Alkoholista pidättäytyminen kesti Halmeen kertoman mukaan vuoden 2005 kesään asti, jolloin hän nautti julkisesti yhden lasin alkoholia.

Halme totesi 7. helmikuuta 2006 eduskunnassa, että ”jokaikiseltä pedofiililtä pitäisi leikata munat irti, lyödä ne tapilla perseeseen ja heittää ne loppuiäksi linnaan”.[31] Seuraavana päivänä eduskunnan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva antoi Halmeelle huomautuksen muistuttaen häntä kansanedustajalta edellytettävästä vakaasta ja arvokkaasta käytöksestä.[32]

Helmikuussa 2006 Halmeen jatkuva alkoholinkäyttö johti maksa- ja haimatulehdukseen. Hän joutui sairauslomalle ja lupasi jälleen ryhtyä raittiiksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kehotti Halmetta ryhdistäytymään. 2. maaliskuuta lehdet uutisoivat, että Halme oli joutunut sairaalan psykiatriselle osastolle, mahdollisesti delirium tremensin eli juoppohulluuden vuoksi. 6. maaliskuuta lehdissä luki, että Halme todettiin entistä huonokuntoisemmaksi ja hänet siirrettiin pakkohoitolähetteellä suljetulle osastolle. Halme palasi töihin eduskuntaan 16. toukokuuta 2006.

Halme tuomittiin 2. elokuuta 2006 Vakka-Suomen käräjäoikeudessa törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenteen vaarantamisesta. Tuomiona oli 80 päivää ehdollista vankeutta, 30 päiväsakkoa (yhteensä 1320 euroa) ja neljän kuukauden ajokielto. Tuomioon johtanut tapaus oli sattunut saman vuoden helmikuussa Laitilassa, jossa Halme oli nauttinut alkoholia ravintolassa ja sen jälkeen lähtenyt ajamaan autolla. Silminnäkijöiden mukaan Halme oli käyttäytynyt humalaisesti ja ajanut holtittomasti. Poliisi ei ollut kuitenkaan puhalluttanut Halmetta, vaan hänet tuomittiin silminnäkijäkertomusten perusteella. Iltapäivälehdistö kertoi myös näyttävästi, että Halme joi oikeusistunnon tauolla kolme pulloa olutta. Timo Soini kommentoi asiaa toivomalla, että Halme osaa tehdä omat johtopäätöksensä poliittisen uran jatkamisesta. Hovioikeudessa joulukuussa Halme sanoi juoneensa vain viisi pulloa lonkeroa, joiden vaikutuksen olisi pitänyt haihtua ajamiseen mennessä. Hän sanoi holtittoman ajon johtuneen vuoden 2003 välikohtauksesta juontuneesta sairaudesta.[33] Hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan.[34]

Lokakuussa 2006 iltapäivälehdissä oli näkyvästi esillä Halmeen mieltymys matkustaa eduskunnan taksikortilla, vaikka Halme oli kevään 2003 vaalikampanjassaan luvannut olla käyttämättä eduskunnan taksietua. Halme käytti sairauslomansa aikana taksia 2 600 euron edestä.[35] Saman vuoden marraskuun 29. päivänä lehdet ilmoittivat, että Halmeen eduskuntaura on lopullisesti ohi. Hänen olisi pitänyt päästä marraskuun lopussa pitkältä sairauslomalta töihin, mutta lääkäri ei pitänyt häntä työkykyisenä.[36] Halme oli ollut melkein koko vuoden 2006 sairauslomalla. Eduskunnassa hän työskenteli vuoden alkukesästä.[37] Tony Halmeelle myönnettiin työkyvyttömyyseläke tammikuussa 2007.[11] Eläkkeen määrä oli 2 000–2 500 euroa kuukaudessa, vaikka lehtitiedot mainitsivat suuremman summan.[35]

Postuumisti julkaistussa teoksessaan Testamentti Halme kertoi ajastaan eduskunnassa:

”Mä läksin eduskuntaan ihan tosissani ollen siinä ehkä hieman lapsellisessa uskossa, että yksi ihminen voi muuttaa koko suomalaisen poliittisen kentän, kulttuurin ja rakenteen. Mä ajattelin, että kun mä sivallan sanan säilällä yhtä terävästi ja lujaa kuin aiemmin nyrkeillä kehässä, niin johan alkaa tapahtua.”[7]

Kaupunginvaltuustoon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halme osallistui syksyllä 2004 kunnallisvaaleihin perussuomalaisten ehdokkaana Helsingissä. Vähän ennen vaaleja Halme sanoi Suomen Kuvalehdelle: "En ole pahemmin ajatellut äänimäärää. Jos 10 000 ääntä tulee, olen ihan tyytyväinen."[38]

Halme sai 2 439 ääntä ja hän oli vaalien ainoa perussuomalainen, joka pääsi Helsingin kaupunginvaltuustoon.[39]

Valtuustokauden aikana Halme ilmoitti, että hän ei aio osallistua valtuuston toimintaan.[40]

Myöhemmät vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tony Halmeen terveysongelmat pahenivat yhä hänen jäätyään pois kansanedustajan työstä. Vakava maksakirroosi vaurioitti pysyvästi hänen aivojensa puhekeskusta, ja puhe- ja liikuntakyvyn heikkenemisen vuoksi hänen keikkansa vähenivät.[41] Monet hänen ystävistään olivat vuosien mittaan kaikonneet, ja osa hänen entisistä nyrkkeilytovereistaan oli kuollut. Varsinkin juhlapyhien aikaan hän tunsi suurta yksinäisyyttä, ja henkisesti raskainta hänelle oli luopuminen urheiluharrastuksista.[42]

Lokakuussa 2009 Tony Halme kärysi huumeista, kun hän oli ajamassa moottoritietä Tampereelta Helsinkiin. Poliisit pysäyttivät epävarmasti ajaneen Halmeen Valkeakoskella ja puhalluttivat hänet. Alkometrin näyttäessä sallittuja lukemia huumetesteri osoitti positiivista tulosta kokaiinille ja amfetamiinille, ja Halme pidätettiin. Tapauksen pohjalta tehdyn kotietsinnän seurauksena Halmeen asunnosta löytyi pieni määrä amfetamiiniksi epäiltyä ainetta sekä pistooli, johon Halmeella ei ollut hallussapitolupaa.[43]

Valkeakoskella tapahtuneen pidätyksen ja siitä seuranneen kotietsinnän vuoksi lehdistö kiinnostui loppusyksyn 2009 aikana jälleen Halmeesta. Ensimmäisenä hänen kotiovelleen ilmestyi Hymyn toimittaja, jonka kysymyksiin Halme vastaili hiljaisella äänellä ja epäselvästi. Halme sanoi katselevansa toimittajaa kuin savuverhon takaa ja kertoi, ettei hän päässyt kaikkina päivinä edes sängystä ylös.[44] Samoihin aikoihin ystävänsä kanssa tekemällään automatkalla Halme aavisti elävänsä viimeisiä aikojaan. Värikkäästä elämästä olivat jäljellä vain muistot eikä hän jaksanut enää asettaa uusia tavoitteita entisten tilalle.[45] Halmeen viimeiseksi julkiseksi esiintymiseksi jäi Iissä Pohjois-Pohjanmaalla uudenvuodenaattona 2009 pidetty keikka.[7]

Katja Taluksen muistelmien kirjoittaja, tutkija Paula Salomaa on analysoinut Halmeen lapsuuskokemusten vaikuttaneen ratkaisevasti hänen käyttäytymiseensä. Halme ei pystynyt kantamaan vastuuta omista teoistaan, koska kukaan ei ollut kantanut riittävästi vastuuta hänestä itsestään hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Halme kertoi muistelmissaan itsekin eläneensä lapsuuden, jossa kukaan ei ollut huolehtinut riittävästi edes hänen perustarpeistaan, kuten ravinnosta, unesta ja terveydestä. Hän koki, että hänen yhteenkuuluvuuden, nähdyksi tulemisen, myötätunnon ja lohdutuksen tarpeitaan laiminlyötiin jatkuvasti. Salomaan mukaan Halme kaipasi kiihkeästi aitoja ja vastavuoroisia ihmissuhteita samalla kun hän itse oli vaikeiden lapsuuskokemustensa vuoksi lähes kyvytön luomaan ja rakentamaan aitoja rakkaussuhteita. Koska Halme ei pystynyt hallitsemaan ja käsittelemään omia tunteitaan, hän syytti hallitsemattomista reaktioistaan niitä ihmisiä, jotka yrittivät auttaa häntä. Salomaan mukaan Halme rakensi ympäristössään sekä ihailua että pelkoa herättäneen, kovamaineisen ja isomassaisen ”Viikingin” imagon suojautuakseen omalta sisäiseltä pelon tunteeltaan. Halmeen vaikeudet hänen omassa elämässään johtivat alkoholi- ja lääkeriippuvuuteen sekä huumeiden käyttöön.[46]

Kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo asuessaan Los Angelesissa vuonna 1996 Halme oli tekemänsä muistiinpanon mukaan uumoillut, ettei hän kenties eläisi pitempään kuin 35-vuotiaaksi. Halme tapasi ihmisiä tiettävästi viimeisen kerran elämässään 6. tammikuuta 2010, jolloin hän oli syntymäpäivälounaalla erään lapsuudenystävänsä äidin luona.[7]

Halme löydettiin kotoaan kuolleena sunnuntaina 10. tammikuuta 2010. Poliisin mukaan hän kuoli kotonaan perjantain vastaisena yönä eikä kuolemaan liity rikosta.[5] Halme oli tehnyt itsemurhan.[47] Lehden mukaan Halmeen viereltä löytyi pistooli, johon hänellä ei ollut hallussapitolupaa.[5] Muiden muassa Helsingin Sanomat ja MTV3 uutisoivat Halmeen kuoleman itsemurhana perustuen Ilta-Sanomien käyttämään ilmaisuun ”oman käden kautta”. Helsingin poliisi ei ole vahvistanut tietoa, jonka mukaan Halme olisi tehnyt itsemurhan. Poliisi on vedonnut vaiteliaisuudessaan lakiin, jonka mukaan kuolemansyyn tutkintaan liittyvät tiedot ovat salaisia. Oikeustieteellisen ruumiinavauksen mukaan Halme kuoli kaksi päivää ennen löytymistään, 8. tammikuuta. Kuolinsyy oli itse aiheutettu ampumavamma.[48][49]

Halmeen kuolleena löytänyt ystävä epäili 7 päivää -lehdessä,[50] että Halmeen ase olisi lauennut vahingossa tai että jos teko oli itsemurha, oli se kroonisista kivuista johtunut hetken päähänpisto. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini luonnehti muistosanoissaan Tony Halmetta aidoksi suomalaiseksi mieheksi hyvine ja huonoine puolineen ja piti Halmeen suurimpana ansiona sitä, että tämä herätti Helsingin lähiöt.[51] Halmeen siunaustilaisuus pidettiin vain lähimpien omaisten läsnä ollessa 8. helmikuuta 2010 ja hänen tuhkansa laskettiin myöhemmin keväällä Hietaniemen hautausmaan uurnalehtoon. Muistotilaisuuteen lähetettiin useita suruadresseja, joista yksi tuli eduskunnasta.[52]

Tony Halme oli ennen kuolemaansa kirjoittamassa uutta kirjaa. Keskeneräiseksi jäänyt kirja oli työnimeltään Testamentti. Kirjassa Halme muun muassa kertoo eduskuntatyöstään.[53] Teoksen täydensi julkaisukuntoon toimittaja Seppo Porvali. Tony Halmeen äiti kieltäytyi kommentoimasta kirjaa ja olisi halunnut estää sen julkaisemisen.[52] Testamentti julkaistiin kesäkuussa 2010.[54]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halme oli naimisissa yhdysvaltalaisen Dee Deen, tyttönimeltään Adriana Estrada, kanssa vuosina 1990–1992. Avioliiton avulla Halme sai green cardin Yhdysvaltoihin. Avioliitto kariutui Halmeen pettäessä vaimoaan.[55]

Halme oli toisen kerran naimisissa Katja Taluksen kanssa vuosina 1998–2005. Myöhemmin hän oli lyhyen aikaa kihloissa Minna-nimisen naisen kanssa.[56] 1990- ja 2000-luvulla Halme kirjoitti kirjoja ja levytti musiikkialbumin Mestarit salilla. Single ”Isätön poika” on Halmeen itse sanoittama. Taluksen vuonna 2015 julkaistujen muistelmien mukaan Halme oli avioliiton aikana väkivaltainen ja uhkasi tätä muun muassa pistoolilla[57] ja kirveellä.[58]

Halme toimi reportterina Kolmas pyörä -TV-ohjelmassa vuosina 1998–1999. Eräässä jaksossa hän vierailee Yoko Onon taidenäyttelyssä, johon Ono soittaa. Halme puhuu hänen kanssaan.

Ammattilaisnyrkkeilytilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
13 Voittoa (10 tyrmäystä, 3 tuomariäänin), 6 häviötä (5 tyrmäystä, 1 diskaus), 0 tasapeliä[59]
Tulos Vastustaja Ratkaisu Erä Päivämäärä Paikka Huom.
Voitto Kenia Chris Sirengo Pistevoitto kaikin tuomariäänin 6 29. marraskuuta 2002 Helsinki
Tappio Yhdysvallat Garing Lane Tekninen tyrmäys 5 13. lokakuuta 2001 Kööpenhamina
Voitto Venäjä Almaz Gismejev Tekninen tyrmäys 3 20. helmikuuta 2001 Helsinki
Tappio Ranska Yacine Kingbo Tyrmäys 2 3. lokakuuta 2000 Helsinki ottelu NBA Heavyweight -tittelistä
Voitto Suomi Mika Kihlström Tyrmäys 4 17. huhtikuuta 2000 Helsinki voitti raskaan sarjan Suomen mestaruuden
Voitto Unkari Ferenc Deák Tyrmäys 1 22. marraskuuta 1999 Helsinki
Tappio Meksiko Agustin Corpus Tyrmäys 3 6. syyskuuta 1999 Helsinki
Voitto Yhdysvallat Iran Barkley Pistevoitto hajaäänin 12 19. huhtikuuta 1999 Helsinki ottelu WBF Americas Heavyweight -tittelistä
Voitto Yhdysvallat Ken Woods Tyrmäys 2 16. marraskuuta 1998 Helsinki
Tappio Suomi Mika Kihlström Tekninen tyrmäys 5 14. syyskuuta 1998 Helsinki menetti raskaan sarjan Suomen mestaruuden
Voitto Yhdysvallat Terry Armstrong Tyrmäys 1 16. maaliskuuta 1998 Helsinki
Voitto Suomi Jukka Järvinen Tyrmäys 1 29. syyskuuta 1997 Helsinki voitti raskaan sarjan Suomen mestaruuden
Voitto Yhdysvallat Paul Genick Tyrmäys 1 6. syyskuuta 1997 Atlantic City
Tappio Suomi Jukka Järvinen Diskaus 3 9. syyskuuta 1996 Helsinki ottelu raskaan sarjan Suomen mestaruudesta
Voitto Yhdysvallat Robert Swenson Tyrmäys 1 26. toukouuta 1996 Helsinki
Tappio Yhdysvallat Patrick Freeman Tyrmäys 4 27. huhtikuuta 1996 Las Vegas
Voitto Yhdysvallat Tony Messenger Tekninen tyrmäys 1 4. maaliskuuta 1996 Helsinki
Voitto Yhdysvallat Archie Perry Pisteet 5 26. kesäkuuta 1995 Inglewood
Voitto Yhdysvallat Bradford Powell Tyrmäys 1 10. kesäkuuta 1995 Las Vegas

Kirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • I Am Ironman (1998)
  • Viikinki (1999)
  • Mä oon tällainen (2000)
  • Painu pelle hiiteen (2001)
  • Isätön poika (2002)

Musiikkivideot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Viikinki (1999)
  • Kuningas Voittamaton (2001)

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Salomaa, Paula: Viikingin varjossa: Katja Halmeen tarina. Helsinki: Otava, 2015. ISBN 978-951-1-29267-8.
  • Tony Halme Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  • Halme, Tony hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lehti: Tony Halme erosi kaupunginvaltuustosta Iltalehti. 4.9.2008. Viitattu 12.2.2019.
  2. ↑ Ludvig Borga accelerator3359.com. Viitattu 20.1.2010. (englanniksi)
  3. ↑ Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri 19.3.2003. Vaalit.fi. Viitattu 6.8.2010.
  4. ↑ Valitut ehdokkaat Helsinki 29.10.2004. Vaalit.fi. Viitattu 6.8.2010.
  5. ↑ a b c IS: Tony Halmeen viereltä löytyi ase Helsingin Sanomat. 10.1.2010. Viitattu 11.1.2010. (Archive.org)
  6. ↑ Hätinen, Jukka: Tony ”Viikinki” Halmeesta dokumentti – musiikista vastaavat Kaukolampi ja Puranen rumba.fi. 22.04.2022. Viitattu 11.1.2023.
  7. ↑ a b c d e f Suvi Kerttula: Haavoitettu Viikinki. Ilta-Sanomat 4. tammikuuta 2020, Plus-liite s. 2–6. Helsinki: Sanoma Media.
  8. ↑ a b Tony Halme Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 19.3.2017.
  9. ↑ Wrapper: Professional Wrestling career (http) (Tony Halme showpainifanien tietokannassa) prowrestling.fandom.com. 07.10.2022. San Francisco, California: FanDNA. Viitattu 8.10.2022. (englanti)
  10. ↑ Kanerva, Juha: Ludvig Borga oli viherpiipertäjä. Ilta-sanomat Urheilu, 2010, nro 12.1., s. 9.
  11. ↑ a b c Himberg, Petra: Tony Halme kansanedustajana Elävä Arkisto. 11.1.2010 (päivitetty 22.11.2011). Yleisradio. Viitattu 22.3.2017.
  12. ↑ Tony Halme Web Archive (Scandinavian Boxing Rankings 2009). Viitattu 3.3.2018. (englanniksi)
  13. ↑ a b Tony Halme ”The Viking” Mixedmartialarts.com. Viitattu 4.3.2018. (englanniksi)
  14. ↑ Skandaalipaljastus Tony Halmeen nyrkkeilyurasta www.iltalehti.fi. Viitattu 28.10.2024.
  15. ↑ Skandaalipaljastus Tony Halmeen nyrkkeilyurasta www.iltalehti.fi. Viitattu 28.10.2024.
  16. ↑ boxrec.com: BoxRec: Tony Halme boxrec.com.
  17. ↑ Unto Hämäläinen: Eduskuntavaalit 16.3.2003. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2004, s. 175. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-18590-X.
  18. ↑ Yle Uutispodcast: Lähiökuppiloita ja mediahuomiota – Tony Halme oli Timo Soinille aikoinaan jättipotti https://areena.yle.fi/podcastit/1-64132780
  19. ↑ Tony Halme nimitteli Tarja Halosta lesboksi radiohaastattelussa 18.3.2003. Ilta-Sanomat. Viitattu 20.3.2017.
  20. ↑ Halme pyytää presidentiltä anteeksi 18.3.2003. Kaleva. Viitattu 20.3.2017.
  21. ↑ Torkki, Juhana: Esimerkki tyylikkäästä suomalaisesta puheesta: Tony Halme eduskunnassa web.archive.org. 14.8.2006. Viitattu 25.12.2009.
  22. ↑ Ristimäki, Jukka: Tony Halme halusi oman Viikinkipuolueen, mutta "Soini ja Vistbacka puhuivat ilmeisesti ympäri" Iltalehti. 27.6.2017. Viitattu 27.6.2017.
  23. ↑ Salomaa 2015, s. 112.
  24. ↑ Tony Halmeen epäillään ampuneen asunnossaan. Helsingin Sanomat, 4.7.2003. Interactive.sanoma.fi. Viitattu 25.12.2009. Arkistoitu.
  25. ↑ Pohjanpalo, Olli: Köyhien sankarilla oli rankka yksityiselämä Helsingin Sanomat. 10.1.2010. Viitattu 10.1.2010. (Archive.org)
  26. ↑ Salomaa 2015, s. 132.
  27. ↑ Salomaa 2015, s. 134.
  28. ↑ Kansanedustaja Tony Halmeen rikosasia 2003. Oikeus.fi. Viitattu 25.12.2009.
  29. ↑ Valtakunnansyyttäjänvirasto – Vuosikertomus 2003 – Kansanedustaja Tony Halmeen rikosasia, s. 42–43. Helsinki: Valtakunnansyyttäjänvirasto, 2004. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.2.2019).
  30. ↑ Hovioikeus piti Tony Halmeen tuomion ennallaan Kaleva. 12.4.2005. Viitattu 12.2.2019.
  31. ↑ PTK 3/2006 vp (PDF) (Sivu 63) 7.2.2006. Eduskunta. Viitattu 22.3.2017.
  32. ↑ Täysistunnon pöytäkirja 4/2006 vp 8.2.2006. Eduskunta. Viitattu 22.3.2017.
  33. ↑ Iltalehti 5.12.2006.
  34. ↑ Hovioikeus piti ennallaan Halmeen rattijuoppoustuomion Helsingin Sanomat. 20.12.2006. Viitattu 25.12.2009.(Archive.org)
  35. ↑ a b Halmeen eläke kerrottua pienempi Turun Sanomat. 22.2.2007. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 15.1.2008.( Archive.is)
  36. ↑ Ilta-Sanomat 29.11.2006.
  37. ↑ Helsingin Sanomat 30.11.2006.
  38. ↑ Vesikansa, Jarkko: Uusintaottelu idässä. Suomen Kuvalehti, 8.10.2004, 88. vsk, nro 41, s. 18–22. Yhtyneet Kuvalehdet oy. ISSN 0039-5552
  39. ↑ Kunnallisvaalit 24.10.2004: Valitut ehdokkaat Helsinki Oikeusministeriön vaalitulospalvelu. 29.10.2004. Oikeusministeriö. Viitattu 21.8.2020.
  40. ↑ Jaakkonen, Pasi: Tony Halmeen valtuustoerosta tuli farssi Ilta-Sanomat. 5.9.2008. Viitattu 21.8.2020.
  41. ↑ Salomaa, Paula: Viikingin varjossa: Katja Halmeen tarina, s. 200. Helsinki: Otava, 2015. ISBN 978-951-1-29159-6.
  42. ↑ Salomaa 2015, s. 193.
  43. ↑ Kunnas, Risto: Halmeen kotoa löytyi huumetta Iltalehti. 14.10.2009. Viitattu 15.10.2009.
  44. ↑ Salomaa 2015, s. 200.
  45. ↑ Salomaa 2015, s. 194.
  46. ↑ Salomaa 2015, s. 158–167.
  47. ↑ Ilta-Sanomat 11.1.2010
  48. ↑ Tony Halme kuolleena kaksi päivää ennen löytymistään Helsingin Sanomat. 20.1.2010. Viitattu 20.1.2010.[vanhentunut linkki]
  49. ↑ Markkula, Hannes: Tony Halme kuoli kaksi päivää ennen löytymistään Ilta-Sanomat. 20.1.2010. Viitattu 20.1.2010.
  50. ↑ 7 päivää -lehti 2/2010 (14.–20.1.2010).
  51. ↑ Timo Soini järkyttyi Halmeen kuolemasta Ilta-Sanomat. 10.1.2010. Viitattu 31.12.2014.
  52. ↑ a b Salomaa 2015, s. 207.
  53. ↑ MTV3: Tony Halmeelta jäi keskeneräinen kirja nimeltään Testamentti Helsingin Sanomat. 11.1.2010. Viitattu 20.1.2010. [vanhentunut linkki]
  54. ↑ Tony Halmeen elämä lopullisesti kansien välissä Iltalehti. 22.6.2010. Viitattu 6.8.2010.
  55. ↑ Noora Hapuli: Kirja: Nyt puhuu Tony Halmeen ensimmäinen vaimo – avioliitto päättyi iljettävään yllätykseen Ilta-Sanomat. 28.10.2024. Viitattu 28.10.2024.
  56. ↑ Lehti: Tony Halme ja Johanna Tukiainen salatreffeillä! 23.10.2008. mtvuutiset.fi. Viitattu 13.8.2017.
  57. ↑ Piippu ohimolla – Tony Halmeen ex-vaimo avautuu kohtalokkaan yön tapahtumista MTV. 27.8.2015. Viitattu 3.5.2018.
  58. ↑ Uutuuskirja: Tony Halme uhkasi ex-vaimoaan kirveellä Me Naiset. 27.8.2015. Viitattu 3.5.2018.
  59. ↑ Tony Halme – Global ID 7863 BoxRec. Viitattu 12.2.2019 (englanniksi).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tony Halme.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tony_Halme&oldid=22756850”