Tomi Räisänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tomi Räisänen vuonna 2015.

Tomi Räisänen (s. 2. kesäkuuta 1976 Helsinki) on suomalainen taidemusiikin säveltäjä.

Räisänen valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta, jossa hän opiskeli sävellystä vuosina 2000–2006 Erkki Jokisen johdolla. Hän on täydentänyt opintojaan useilla kansainvälisillä mestarikursseilla.[1][2]

Vuodesta 2000 lähtien Räisänen on säveltänyt täysipäiväisesti. Hän on säveltänyt yli 100 teosta: sooloteoksia, kamari- ja vokaalimusiikkia, orkesteriteoksia sekä konserttoja. Räisäsen musiikkia on esitetty kansainvälisesti 44 maassa ympäri Eurooppaa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Aasiassa sekä Australiassa.[1][2]

Räisänen on menestynyt useissa sävellyskilpailuissa. Urkukonsertto Pulmo voitti kansainvälisen Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailun sinfoniaorkesterisarjan vuonna 2023[3][4]. Samana vuonna nuoriso-orkesteriteos Kalalle sai II palkinnon Pirkanmaan pinnan sävellyskilpailussa[5]. Vuonna 2022 Räisäsen teos Kiire sai II palkinnon P. J. Hannikainen -kuorosävellyskilpailussa[6][7]. Vuonna 2021 Räisänen voitti kaksi sävellyskilpailua: Siuntio 560 (Lux Musicae) sävellyskilpailun teoksella Tele[8] [9]sekä Tampereen pianokilpailun sävellyskilpailun teoksella Hile[10][11]. Vuonna 2019 marimbakonsertto Portal sai III palkinnon sekä voitti yleisöpalkinnon IV Kansainvälisessä Uuno Klami -sävellyskilpailussa[12][13]. Vuonna 2007 Räisänen oli yksi japanilaisen kansainvälisen Irino Prize -sävellyskilpailun kolmesta voittajasta teoksellaan Stheno.[14] Vuonna 2002 hän sai toisen palkinnon kansainvälisessä Concorso Internazionale di Composizione "2 Agosto" -sävellyskilpailussa Bolognassa Italiassa teoksellaan Nomad.[15]

Opiskeluaikoinaan Räisänen oli aktiivinen Korvat auki -yhdistyksen jäsen. Vuonna 2006 Räisänen oli perustamassa Sävellyspaja-yhdistys ry:tä, joka järjestää Sävellyspaja-sävellysmestarikurssia. Hän on toiminut kurssilla opettajana vuodesta 2014 lähtien.[16]


Palkintoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 2023: Kansainvälisen Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailun sinfoniaorkesterisarjan voitto urkukonsertolla Pulmo[3][4]
  • 2023: II palkinto Pirkanmaan pinnan sävellyskilpailussa teoksella Kalalle[5]
  • 2022: II palkinto P. J. Hannikainen -kuorosävellyskilpailussa teoksella Kiire[6][7]
  • 2021: I palkinto Siuntio 560 (Lux Musicae) -sävellyskilpailussa teoksella Tele[8][9]
  • 2021: I palkinto Tampereen pianokilpailun sävellyskilpailussa teoksella Hile[10][11]
  • 2019: III palkinto ja yleisöpalkinto IV Kansainvälisessä Uuno Klami -sävellyskilpailussa teoksella Portal[12][13]
  • 2007: I palkinto Irino Prize -sävellyskilpailussa (Tokio, Japani) teoksella Stheno[14][17]
  • 2002: II palkinto Concorco Internazionale di Composizione "2 Agosto" -sävellyskilpailussa (Bologna, Italia) teoksella Nomad[15]

Levytyksiä[18]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Insiders. junctQín Keyboard Collective: Stephanie Chua, Elaine Lau, Joseph Ferretti (reTHINK, Redshift Records, 2020)
  • Die Sauna der 7 Brüder, Sea of Tranquility, Mirrie Dancers, Grus. Mikko Ikäheimo, Carla Rees, Neue Musik im Ostseeraum (Sauna, Ensemble Works, Edition Troy EDTCD 005, 2016)
  • Väki. Tommi Hyytinen (Tired Light, Pilfink Records JJVCD-162, 2016)
  • Midsommar(so)natten. Mainly Two: John Garner, Marie Schreer (Synergy, Turquoise Coconut, 2016)
  • Under the Apple Tree. Bravade Recorder Quartet (Reflections of the Past and Present, Pilfink Records JJVCD-128, 2014)
  • Abeyance. Ensemble Modern, John B Hedges (they are, Ensemble Modern Medien EMCD-021/22, 2013)
  • Euryale. Heikki Nikula, Olli-Pekka Tuomisalo, Risto-Matti Marin (Chambersax, Pilfink Records JJVCD-123, 2013)
  • A Night at the Park Güell. Suomalainen Barytontrio (Luminous Baryton, Edition Troy EDTCD 002, 2012)
  • L'homme armé. Olli-Pekka Tuomisalo, Aki Virtanen (SaxCussion, OPTCD-11009, 2011)
  • Ludi Caeli. Helsinki Brass Quintet (H.B.Q., Edition Troy EDTCD 001, 2011)
  • Stheno. Erik Bosgraaf, Izhar Elias (Big eye, Phenom records PH0713, 2007)
  • Under the Apple Tree. Elisa Järvi (PianoNyt!, Sibelius Academy SACD 17, 2004)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Music Finland: Tomi Räisänen core.musicfinland.fi. Viitattu 22.1.2022.
  2. ↑ a b Tomi Räisäsen kotisivut tomiraisanen.com. Viitattu 22.1.2022.
  3. ↑ a b Musiikkitalon urut saavat uuden musiikin tulikasteen | Rondo Classic rondo.fi. Viitattu 1.5.2023.
  4. ↑ a b Saariaho-urkusävellyskisan 11 voittajateosta kuullaan Musiikkitalossa Yle Uutiset. 15.12.2022. Viitattu 1.5.2023.
  5. ↑ a b Tommi Saalas: Pirkanmaan pinnan sävellyskilpailu ratkesi Aura Sinfonian konsertissa Turun konservatorio. 25.4.2023. Viitattu 1.5.2023.
  6. ↑ a b Ensimmäisen valtakunnallisen P. J. Hannikainen -kuorosävellyskilpailun voitto Kirsti Rasehornille Sulasol. 9.6.2022. Viitattu 26.3.2023.
  7. ↑ a b Ensimmäisen P.J. Hannikainen -sävellyskilpailun voittoon Kirsti Rasehorn KesMes. 12.6.2022. Viitattu 26.3.2023.
  8. ↑ a b Arja Alho: Siuntio 560 -sävellyskilpailu on ratkennut! Onnea Tomi Räisänen! Lux Musicae Nov 19th - Nov 21st, 2021. 6.9.2021. Viitattu 22.1.2022.
  9. ↑ a b "Korona-aika on kuin puuroa", sanoo siitä teoksen säveltänyt Tomi Räisänen – kuuntele, miltä se kuulostaa Yle Uutiset. 21.11.2021. Viitattu 22.1.2022.
  10. ↑ a b Tomi Räisänen, Jukka-Pekka Lehto ja Ari Romppanen palkittiin Tampereella Suomen Säveltäjät. 12.2.2021. Viitattu 13.2.2021.
  11. ↑ a b Tomi Räisänen Tampereen pianokilpailu. Arkistoitu 22.1.2022. Viitattu 22.1.2022.
  12. ↑ a b History / Introduction of Uuno Klami and past finalists | Uuno Klami IV - Kansainvälinen sävellyskilpailu EN klamicompetition.fi. Viitattu 22.1.2022.
  13. ↑ a b IV Uuno Klami -sävellyskilpailu: Tomi Räisänen sai 3. palkinnon Suomen Säveltäjät. 15.11.2019. Viitattu 22.1.2022.
  14. ↑ a b Tomi Räisänen voitti sävellyskilpailun Japanissa ts.fi. 26.7.2007. Viitattu 22.1.2022.
  15. ↑ a b Tiikkaja Samuli: Tomi Räisäsen Nomád menestyi Bolognassa Helsingin Sanomat. 13.6.2002. Viitattu 22.1.2022.
  16. ↑ paul: arvio: Kourallinen jännittäviä uusia teoksia ja upeaa kitaramusiikkia Suvisoitossa | Amfion amfion.fi. Viitattu 22.1.2022.
  17. ↑ 22回-31回結果 - 入野賞 www.irinoprize.jp. Arkistoitu 22.1.2022. Viitattu 22.1.2022.
  18. ↑ Tomi Räisänen, discography tomiraisanen.com. Viitattu 22.1.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tomi_Räisänen&oldid=22256227”