Tom Verlaine
| Tom Verlaine | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. joulukuuta 1949 Denville Township, New Jersey |
| Kuollut | 28. tammikuuta 2023 (73 vuotta) |
| Ammatti | laulaja-lauluntekijä, muusikko |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Tom Verlaine |
| Laulukielet | englanti |
| Aktiivisena | 1972–2023 |
| Tyylilajit | Punk rock, art punk, post-punk, new wave |
| Soittimet | kitara, laulu, piano |
| Yhtyeet | Television, Neon Boys |
| Levy-yhtiöt | Elektra, Capitol, ROIR |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tom Verlaine (alk. Thomas Miller, 13. joulukuuta 1949 Denville Township, New Jersey – 28. tammikuuta 2023[1]) oli yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä ja kitaristi, joka tunnetaan parhaiten New Yorkista kotoisin olevasta yhtyeestä Television.
Thomas Miller syntyi 1949 Denvillessä New Jerseyssä. Hän otti myöhemmin käyttöön lavanimen Tom Verlaine, jonka hän omaksui ranskalaiselta symbolistirunoilija Paul Verlainelta.[2]
Verlaine ystävystyi high schoolissa Richard Hellin kanssa, ja he olivat molemmat sopivasti Manhattanin Lower East Sidelle punk-liikkeen synnyn aikoihin.[3] Verlaine, Hell ja Billy Ficca perustivat 1972 Neon Boys -yhtyeen, jossa Verlaine oli laulaja-kitaristi, Hell laulaja-basisti ja Ficca rumpali.[2]
Neon Boys järjestyi uudelleen maaliskuussa 1973 ja alkoi kutsua itseään nimellä Television. He saivat Richard Lloydin toiseksi kitaristiksi, ja yhtyeen ensimmäinen keikka oli maaliskuussa 1974. Verlaine toimi Televisionin laulajana ja pääasiallisenä lauluntekijä. Hell lähti yhtyeestä 1975, ja hänet korvasi Fred Smith.[2] Televisionin esikoissingle ”Little Johnny Jewel” julkaistiin 1975 ja albumi Marquee Moon 1977. Sitä pidetään yhtenä punk-aikakauden merkittävimmistä albumeista. Television julkaisi seuraavana vuonna vielä albumin Adventure.[3]
Television hajosi heinäkuussa 1978, ja Verlaine lähti soolouralle.[2] Hän julkaisi 1979 omaa nimeään kantavan sooloalbumin.[3] Verlaine teki vuosien 1979–1992 aikana kahdeksan sooloalbumia. Television teki myös paluun vuonna 1992 julkaistuaam albumin Television. Yhtye teki tuon jälkeen epäsäännöllisin väliajoin joitakin live-esiintymisiä.[4]
Verlaine ei julkaissut 14 vuoteen uutta musiikkia, mutta häneltä ilmestui vuonna 2006 kaksi albumia, Songs and Other Things ja instrumentaali Around.[4] Verlainen sooloura liikkuikin post-punkista instrumentaaleihin ja mykkäelokuvien musiikkeihin. Hän teki myös yhteistyötä muun muassa Patti Smithin ja muiden vanhojen CBGB-klubilta tuttujen artistien kanssa.[3]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sooloalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tom Verlaine (1979)
- Dreamtime (1981)
- Words from the Front (1982)
- Cover (1984)
- Flash Light (1987)
- The Wonder (1990)
- Warm and Cool (1992) (uudelleenjulkaistu 2005)
- The Miller's Tale: A Tom Verlaine Anthology (1996)
- Around (2006)
- Songs and Other Things (2006)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tom Verlaine, frontman and guitarist of US band Television, dies at 73
- ↑ a b c d Jane Clinton: Tom Verlaine, frontman and guitarist of US band Television, dies at 73 The Guardian. 28.1.2023. Guardian News & Media Limited. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d Daniel Kreps: Tom Verlaine, Singer and Guitarist of Punk Legends Television, Dead at 73 Rolling Stone. 28.1.2023. Penske Business Media, LLC. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Bruce Haring: Tom Verlaine Dies: Influential Guitarist For Punk Group Television Was 73 Deadline. 28.1.2023. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Muut | |
