Tolvsnäs
Tolvsnäs on kylä Kemiönsaaren kunnassa. Kylä sijaitsee Kemiön länsiosassa meren rannalla.
Tolvsnäs on asutukseltaan hajanainen kylä, eikä sillä ole kyläkeskusta. Kylän länsi- ja itälaidoilla kohoavat korkeat kalliot ja etelälaidalla avautuu merenselkä Tolvsnäsfjärden. Kylän asutus sijaitsee kallioden välisessä laaksossa, joka jatkuu laajana peltoaukiona pohjoiseen Västankärrin puolelle. Kylän asutus jakautuu Skogin ja Tolvsnäsin kulmakuntiin, joiden väliin jää matala mäki Malmbacken. Kylän alueella on järvi Skogträsket ja rannikolla on käytännössä muuhun saareen kiinni kasvanut Byholmen. Tolvsnäsin länsiosa on laaja kallioinen metsäalue, jossa kohoavat korkeat mäet Brännbergen ja Ängviksbergen. Kylän länsirannalla on yksityinen lomakylä. Muutenkin kylän rannoilla on runsaasti kesäasutusta. Tolvnäsin kylään kuuluvat myös Kemiönsaaren länsilaidan pienet saaret, suurimpana Nötön ja Näverholmen.[1][2][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tolvsnäs ja Skog ovat olleet kaksi eri kylää 1500-luvulla. Tolvsnäsissä oli tuolloin viisi taloa ja Skogissa kaksi. Tolvnäsin talot ovat yhdistetty ja kylä on päätynyt vuonna 1614 Axel Oxenstiernan omaisuudeksi osana hänelle läänitettyä Kemiön vapaaherrakuntaa. Tolvsnäsin yksinäistalosta tuli säteri vuonna 1625 ja Skogin taloista tuli säterin aputiloja. Oxenstiernan kauppalaivasto piti satamaa Tolvsnäsissä ja kylästä on ollut yhteyksiä Tukholmaan ja Rääveliin.[3]
Säteri on peruutettu kruunulle vuonna 1681, jolloin siitä muodostettiin ratsutila. Tolvsnäs ostettiin perinnöksi vuonna 1754 ja Skogin tilat ovat jatkaneet Tolvsnäsin lampuoteina. Suomen sodassa Tolvsnäsin satama huolsi Ruotsin joukkoja saaristossa ennen niiden vetäytymistä Suomesta. Skog on liitetty Tolvsnäsiin 1870-luvulla ja Bölen kylän Södergård liitettiin 1880-luvulla. Amos Anderson osti Tolvsnäsin 1920-luvulla ja muodosti siitä Söderlångvikin kartanoon kuuluvan ulkotilan. Samoihin aikoin kylän neljä torppaa ovat itsenäistyneet.[3]
Tolvsnäsin päärakennus ei ole säilynyt ja vanhan kylätontin tienoolla on jäljellä työväenasutusta. Myös Skogin vanhat tilat ovat hävinneet. Sotien jälkeen kylään lohkottiin 24 uutta pientilaa, jolloin kylä on saanut nykyisen hajanaisen rakennuskantansa. 1960-luvusta lähtien kylään on rakennettu kesämökkejä, merkittävimpänä länsirannan lomakylä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 8.4.2021.
- ↑ Peruskartta 1:20000. 1034 15 + 2012 15. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1968. Kartan verkkoversio (jpg) (viitattu 8.4.2021)
- ↑ a b c d Turunmaa yhteinen kulttuuriympäristömme Lounaistiedon karttapalvelu. Viitattu 8.4.2021.
