Tokion keisarillinen palatsi
Tokion keisarillinen palatsi (jap. 皇居, Kōkyo) on Japanin keisarin asuinpaikka. Se sijaitsee Tokion keskustassa Chiyodan erillisalueella Tokion rautatieaseman länsipuolella. Palatsi muodostaa laajan, vallihaudoin ympäröidyn puistomaisen alueen.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keisarillinen palatsi sijaitsee entisen Edon linnan paikalla. Tokugawa-sotilashallinto hallitsi Japania linnasta käsin Edo-kaudella 1600-luvun alusta 1800-luvun puoliväliin saakka. Kun hallinto syrjäytettiin Meiji-restauraatiossa, Japanin keisari muutti Kiotosta Tokioon ja linnan paikalle rakennettiin keisarillinen palatsi. Rakennustyöt saatiin valmiiksi vuonna 1888.[1][2]
Palatsi tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa, mutta rakennettiin sittemmin uudelleen. Palatsin uusi päärakennus otettiin käyttöön vuonna 1969. Vuosina 1888–1948 palatsi tunnettiin nimellä Kyūjō (jap. 宮城, ”palatsilinna”), mutta sen nimeksi vaihdettiin Kōkyo (”keisarillinen palatsi” tai ”keisarillinen asuinsija”).[1][2]
Palatsin alue ja rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vain osa palatsin alueesta, ulkoinen puutarha (Kōkyo gaien), itäinen puutarha (Kōkyo higashi-gyoen) ja Kitanomarun puisto, on aina avoinna yleisölle. Myös suljetulle alueelle järjestetään opastettuja kierroksia. Tämä alue avataan yleisölle kahtena päivänä vuodessa: keisarin syntymäpäivänä ja uudenvuoden toivotuksia varten 2. tammikuuta. Tällöin keisariperheen jäsenet voi nähdä palatsin parvekkeella.[3][2]
Ulkoinen puutarha on suuri aukiomainen alue Tokion rautatieaseman puolella palatsia. Täällä vallihaudan ylittävät kivinen Seimon ishibashi -silta ja sen takana Nijūbashi-silta, joita myöten on sisäänkäynti palatsiin. Itäisessä puutarhassa on jäljellä Edon linnan perustuksia, muureja, portteja ja joitakin rakennuksia. Alueella ovat myös muun muassa kaunis japanilaistyylinen puutarha, keisarillinen konserttitalo Tōkagakudō ja keisarillinen Sannomaru shōzōkan -museo. Palatsialueen pohjoisosassa Kitanomarun puistossa sijaitsevat Nippon Budōkan -areena ja Tokion kansallinen modernin taiteen museo. Pohjoispuolen vallihaudan ympäristö Chidorigafuchi on suosittu kirsikankukkien katselupaikka.[3][4]
Tärkeimmät palatsirakennukset sijaitsevat suljetulla puistoalueella. Palatsin päärakennuksessa (Kyūden) keisari ja keisarinna hoitavat virallisia tehtäviä ja seremonioita. Se on kaksikerroksinen, japanilaiseen tyyliin rakennettu teräsrunkoinen kompleksi, jossa on päärakennuksen (Seiden) lisäksi kuusi siipeä. Sen yhteydessä toimii myös Keisarillinen virasto eli Kunaichō. Keisariperheen asunto on läheisessä Fukiagen puutarhassa (Fukiage gyoen), jossa sijaitsevat myös Fukiage Ōmiyan palatsi, keisari Hirohiton entinen asunto, ja keisarin käyttöön tarkoitettu šintolainen pyhäkkö.[1][5]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Palatsin toisessa maailmansodassa tuhoutunut valtaistuinsali -
Tokiolaisia palatsin edustalla Japanin antautuessa 15.8.1945 -
Keisariperhe palatsin parvekkeella keisarin syntymäpäivänä vuonna 2005 -
Chidorigafuchin vallihaudan kirsikankukkia
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c The Imperial Palace The Household Agency. Viitattu 2.5.2015.
- ↑ a b c Imperial Palace japan-guide.com. Viitattu 2.5.2015.
- ↑ a b The Imperial Palace Area JNTO. Viitattu 2.5.2015.
- ↑ Imperial East Gardens japan-guide.com. Viitattu 2.5.2015.
- ↑ Imperial Palace resides in otherworldly expanse Japan Times. Arkistoitu 28.9.2015. Viitattu 2.5.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tokion keisarillinen palatsi Wikimedia Commonsissa
