Toistettavuus
Toistettavuus (engl. repeatability) viittaa tutkijan kykyyn toistaa koe. Toistettavuus liittyy tutkimusmenetelmään, tutkimusvälineisiin ja mittaamiseen. Koe on toistettavissa, mikäli tutkija saa identtisissä olosuhteissa samoja mittaustuloksia samalla tutkimusmenetelmällä tai mitalla. Kun koe on toistettavissa, mittaustulosten vaihtelu voi johtua vain mittausprosessissa tapahtuneista virheistä.[1] Se on yksi tieteellisen menetelmän pääperiaatteista ja riippuvainen ceteris paribuksesta (muiden asioiden yhtäläisinä pysymisestä).
Toistettavuus on eri asia kuin uusittavuus ja replikointi. Alkuperäisen tutkimuksen toistamista sitä täsmälleen noudattamalla siten että voidaan saada täsmälleen samat tutkimustulokset kutsutaan uusittavuudeksi ja tutkimuksen toistamista eri aineistolla alkuperäisen tutkimuksen peruslöydösten vahvistamiseksi kutsutaan replikoinniksi.[2]
Tuloksia kutsutaan vertailukelpoisiksi, jos ne on saavutettu käyttäen samoja toistettavia kokeellisia menetelmiä (erillisissä kokeissa). Perusajatus näkyy Aristoteleen toteamuksessa, ettei ole olemassa yksilön tieteellistä tietoa. Kaiken tiedon – kaiken tieteen – on siten väistämättä muodostettava yleisiä käsitteitä ja vedottava niihin vastaavien symbolien avulla.
Tietyn kokeellisesti saavutetun arvon sanotaan olevan toistettavissa jos eri henkilöiden suorittamien jäljennettyihin malleihin kohdistuvien mittausten tai havaintojen välillä on olemassa suuri yhtäpitävyys eri ympäristöissä – toisin sanoen, jos kokeellisella tuloksella on suuri tarkkuus.[3]
