Toisen kertaluvun derivaatta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Differentiaali- ja integraalilaskennassa funktion ƒ derivaattafunktion derivaattaa sanotaan funktion ƒ toisen kertaluvun derivaataksi. Myös nimitys toinen derivaatta on yleisesti käytössä. Funktion toisen kertaluvun derivaatalla voidaan muun muassa tutkia funktion kuvaajan kaarevuutta ja sen derivaatan nollakohtien luonnetta. Toisen kertaluvun derivaatan fysikaalisista sovelluksista voidaan mainita esimerkiksi kappaleen kiihtyvyyden määrittäminen. Kappaleen nopeus on sen paikan derivaatta ajan suhteen. Kiihtyvyys on kappaleen nopeuden derivaatta ajan suhteen. Siten kiihtyvyys on paikan toisen kertaluvun derivaatta ajan suhteen. Funktion korkeamman kertaluvun derivaattojen tuntemista hyödynnetään myös monissa funktion approksimaatio-menetelmissä, kuten esimerkiksi Taylorin sarjassa.

Funktion toisen kertaluvun derivaatta merkitään yleensä , jossa

Muita käytettyjä merkintöjä ovat:

Olkoon

Funktion ƒ derivaatta on funktio

Funktion ƒ toisen kertaluvun derivaatta on funktion ƒ′ derivaatta

Suhde kuvaajaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Funktion kuvaaja välillä . Tangenttisuora on sininen, kun käyrä on kupera alaspäin, vihreä, kun käyrä on kupera ylöspäin, ja punainen käännepisteissä (0, /2, and ).

Funktion ƒ toisen kertaluvun derivaatta mittaa sen kuvaajan kaarevuutta. Funktio, jonka toisen kertaluvun derivaatta on positiivinen, on kupera alaspäin eli jokainen sen käyrälle piirretty tangentti on, sivuamispistettä lukuun ottamatta, käyrän alapuolella. Vastaavasti, funktio, jonka toisen kertaluvun derivaatta on negatiivinen, on kupera ylöspäin eli jokainen sen käyrälle piirretty tangentti on käyrän yläpuolella.

Käännepiste

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Käännepiste

Pistettä, jossa funktion toisen kertaluvun derivaatan merkki vaihtuu, kutsutaan käänne­pisteeksi. Käännepisteessä funktion kuvaajan kaarevuussuunta vaihtuu. Jos funktion toisen kertaluvun derivaatta on jatkuva käännepisteessä, sen on oltava 0. Toisen kertaluvun derivaatan nollakohta ei kuitenkaan ole riittävä ehto käännepisteelle.

Toisen kertaluvun derivaatan testi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Funktion toisen kertaluvun derivaatan testillä voidaan tietyissä olosuhteissa selvittää funktion derivaatan nollakohdan luonne. Olkoon . Jos

  • , funktiolla on paikallinen maksimi pisteessä .
  • , funktiolla on paikallinen minimi pisteessä.
  • , funktiolla voi olla pisteessä joko paikallinen maksimi, paikallinen minimi tai käännepiste.

Jos funktiolla on pisteessä olemassa toisen kertaluvun derivaatta, se voidaan esittää raja-arvona:

Approksimointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Taylorin sarja

Funktion approksimointiin voidaan käyttää erilaisia esimerkiksi korkeampia derivaattoja käyttäviä polynomeja taikka potenssi­sarjoja. Eräät esimerkit tällaisista ovat Taylorin polynomi ja Taylorin sarja.

Funktion toisen asteen Taylorin polynomi pisteessä on:

Maclaurinin polynomi on Taylorin polynomin erikoistapaus, jossa kehityskeskus on origo:

Taylorin sarja on yksinkertaistettu versio potenssisarjasta. Taylorin sarjalla funktiolle saadaan seuraava sarjakehitelmä:

Edellisessä ! tarkoittaa kertomaa ja funktion n:ttä derivaattaa. Maclaurinin sarja on Taylorin sarjan erikoistapaus, jossa kehityskeskus on origo.

Pääartikkeli: Kiihtyvyys

Tarkastellaan objektia, joka liikkuu suoralla (esimerkiksi x-akselilla). Sen paikka saadaan ajan funktiosta . Keski­nopeudeksi aikavälillä saadaan

Nopeus ajanhetkellä on tämän keskinopeuden raja-arvo, kun . Siten

Nopeus ajanhetkellä on siis paikan derivaatta ajan suhteen. Tämän derivaatan arvo voi olla luonnollisesti myös nolla tai negatiivinen, joten nopeus kertoo myös liikesuunnan.

Derivoimalla edelleen nopeus ajan suhteen saadaan objektin kiihtyvyys ajanhetkellä

Kiihtyvyys on siis paikan toisen kertaluvun derivaatta ajan suhteen.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]