Toinen sofistiikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Toinen sofistiikka on kirjallisuus-historiallinen termi, jolla viitataan kreikkalaisiin Roomassa näytösluontoisesti esiintyneisiin puhujiin, jotka jäljittelivät klassista sofismia ja retoriikkaa pitämällä kreikankielisiä puheita klassisista aiheista.[1] Toisen sofistiikan kauden voidaan katsoa alkaneen keisari Neron tai Hadrianuksen aikana ja kestäneen noin vuoteen 230. Ilmiöstä kertoi ja sitä kehui Filostratos teoksessaan Sofistien elämät.

Toiseen sofistiikkaan kuuluvia kirjoittajia olivat muun muassa:

  1. Saïd, Suzanne & Trédé, Monique: A Short History of Greek Literature, s. 127-132. (Käännös Trista Selous et al.) London & New York: Routledge, 1999. ISBN 0-415-12272-4

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]