Tjotkino
Tjotkino Тёткино |
|
---|---|
Tjotkinon rautatieasema. |
|
Kurskin alueen sijainti, alla taajaman sijainti alueella |
|
Tjotkino |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Subjekti | Kurskin alue |
Piiri | Gluškovon piiri |
Perustettu | 1645 |
Kaupunkityyppiseksi taajamaksi | 1957 |
Väkiluku (2010) | 4 223 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Tjotkino (ven. Тёткино) on kaupunkityyppinen taajama Kurskin alueen Gluškovon piirissä Venäjällä. Taajama sijaitsee Seimjoen itärannalla; tämä joki on Dneprin vesistöön kuuluvan Desnan sivuhaara.[1][2][3][4]
Aluekeskus Kursk sijaitsee 185 kilometriä ja piirikeskus Gluškovo 32 kilometriä taajamasta itäkoilliseen.[5][2] Tjotkino sijaitsee aivan Ukrainan Sumyn alueen rajalla. Taajamassa sijaitsee rautatieasema (rajan läheisellä rataosuudella kahden Ukrainan puolella sijaitsevan risteysaseman eli Družban ja Vorožban välissä)[1][6][2] ja Tjotkinosta on ennen Venäjän hyökkäyssotaa päässyt myös maantien rajanylityspaikan kautta rajan eteläpuoliseen Bilopilljaan.[2][3]
Tjotkinon taajamassa asui 4 223 ja koko maaseutuvaltaisessa Gluškovon piirissä 22 661 ihmistä (vuonna 2010).[7]
Tjotkino on perustettu vuonna 1645.[4] Taajamassa on toiminut sokeritehdas, tislaamo ja mylly.[1] Kirkoista tunnetuimpiin lukeutuu keltatiilinen Pokrovan kirkko (2000/2017).[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Tjotkino (Тёткино) Bolšaja sovetskaja entsiklopedija. 1969-1978. Moskova: Sovetskaja Entsiklopedija. Viitattu 20.5.2023. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. s. 264-265. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. (venäjäksi)
- ↑ a b Atlas avtomobilnyh dorog. Rossija, sopredelnyje gosudarstva, Zapadnaja Jevropa, Azija, s. 100. PKO Kartografija, 2014. ISBN 978-985-549-711-1 (venäjäksi)
- ↑ a b c Tjotkino. Tserkov Pokrova Presvjatoi Bogoroditsy sobory.ru. Viitattu 20.5.2023. (venäjäksi)
- ↑ Reittiohje Tjotkino - Kursk, vastaavasti Tjotkino - Gluškovo Bing Maps. Viitattu 20.5.2023.
- ↑ N. P. Larutina (redaktor atlasa): Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) 1:750 000...1:35 000 000. s. 15. Omsk, Venäjä (ул. Таубе Но 21, 644099 Омск): ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. (venäjäksi)
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Kurskin alue s. 368-377) 2012. Moskova: Statistika Rossii. Viitattu 20.5.2023. (venäjäksi)