Tiutisen työväentalo
| Tiutisen työväentalo | |
|---|---|
 Tiutisen työväentalo 1910-luvulla. |
|
| Osoite | Seuratie 4 |
| Sijainti | Kotka |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1907 |
| Rakennuttaja | Tiutisen Työväenyhdistys |
| Omistaja | Tiutisen Työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi, lauta |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 2 + kellari |
| Kerrosala | 730 m² |
 |
|
Tiutisen työväentalo on Kotkassa Tiutisen kaupunginosassa sijaitseva työväentalo. Talo on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja sillä on erityistä sosiaalihistoriallista ja maisemallista arvoa.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1898. Yhdistyksen perustivat työväestön edustajat, eikä siihen kuulunut ylempään yhteiskuntaluokkaan kuuluvia jäseniä. Yhdistys kuului Sosialidemokraattiseen puolueeseen puolueen perustamisesta vuodesta 1899 asti. Kristian Sunilalta yhdistys vuokrasi ison tuvan kokousten ja iltamien pitopaikaksi.[1]
Tiutisen työväenyhdistys perustettiin Hallan työväenyhdistyksen osastoksi maaliskuussa 1904. Samassa yhteydessä perustettiin yhdistykselle huvitoimikunta. Heti ensimmäisen toimintavuoden aikana yhdistys kiinnitti huomiota postin kulun järjestämiseen, kansakoulun perustamiseen ja osuuskaupan saamiseen saarelle. Oma talo hankittiin ostamalla talo ja vuokraamalla tontti Kristian Sunilalta vuonna 1905. Talo oli sama, jossa Hallan Työväenyhdistys kokoontui.[1]
Talo osoittautui kuitenkin liian pieneksi yhdistyksen tarpeisiin, ja niinpä yhdistys myi talon Kotkan Työväen Osuuskaupalle ja päätti uuden talon rakentamisesta helmikuussa 1907. Varoja rakentamiseen hankittiin arpajaisilla. Saaren asukasluku oli pieni, joten huvitoimikunta ei juuri saanut kerättyä varoja. Yhdistys päätti perustaa näytelmäseuran, jonka esityksillä varoja voitaisiin kerätä, kun talo olisi valmis. Kesän 1907 kuluessa Hallan työväenyhdistys ja sen osastona toiminut Tiutisen työväenyhdistys päättivät liittyä yhteen ja toiminta jatkui uudella työväentalolla, jonka vihkiäisiä vietettiin marraskuussa 1907.[1]
Kun oma talo oli saatu valmiiksi, perustettiin näytelmäseuran oheen puhuja-, voimistelu- ja keskusteluseura sekä järjestettiin kirjasto. Tiutisen osasto lakkautettiin vuonna 1910, ja Hallan työväenyhdistys muutti talolle. Vuokratontti ostettiin omaksi 1. kesäkuuta 1912. Toiminta oli vilkasta seuranneina vuosina, mutta maailmansodan alku lamautti toiminnan. Sisällissodan aikana talo takavarikoitiin, ja yhdistys sai sen takaisin heinäkuussa 1919. Yhdistyksen jäsenistä 92 kuoli sisällissodan seurauksena. Sodan jälkeen yhdistys sai uusia jäseniä niin, että jäsenmäärä vuoden 1919 lopussa oli 107.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toiminta vilkastui 1920-luvun alkuvuosina ja talo kävi ahtaaksi. Yhdistys päätti talon laajentamisesta ja perustamistyöt aloitettiin toukokuussa 1924. Talkootyönä suoritettiin muun muassa rakennustarpeiden tuonti työmaalle ja juhlasalin sisustaminen. Rankorakenteiseen laajennusosaan valmistui eteinen vaatenaulakkoineen, voimistelusali, kokoushuone ja kirjasto. Laajennus valmistui saman vuoden lokakuussa.[1][2] Jatkosodan pommituksissa vuonna 1944 talo vaurioitui pahasti. Vauriot saatiin korjattua ja talo peruskorjattua vuonna 1947. Taloon saatiin vesijohto ja viemäröinti vuonna 1957. Wc-tilat valmistuivat vuonna 1969.[2] Talossa on nykyään juhlasali näyttämöineen, keittiö, kahvio, voimailusali, eteinen, kerhotila, kokoushuone ja kaksi asuntoa.[3]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistys vaihtoi nimekseen Tiutisen työväenyhdistys vuonna 1927. Huvitoimikunta ja näytelmäseura toimivat aktiivisesti koko 1920-luvun. Talolla on vuosikymmenien aikana järjestetty lukemattomia paini-, nyrkkeily-, voimistelu- ja muita kilpailuja, iltamia ja näytelmiä. Työväenyhdistyksen lisäksi talolla ovat toimineet monet muut yhdistykset. Työväentalon tiloihin sijoitettiin kirjasto vuonna 1957 ja posti vuonna 1970.[2] Taloa käyttävät erityisesti joogan harrastajat, voimailijat ja voimistelijat. Lisäksi talossa järjestetään juhlia, kyläkokouksia ja muiden yhdistysten tapahtumia.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Tiutisen Työväenyhdistys 30-vuotias, s. 11, 22. Helsinki: Tiutisen Työväenyhdistys, 1928. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 20.4.2022.
- ↑ a b c Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ a b Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.