Tietokoneavusteinen kääntäminen
Tietokoneavusteinen kääntäminen on kääntämisen menetelmä, jossa kääntäjä hyödyntää kääntämiseen suunniteltuja tietoteknisiä työkaluja tehostaakseen käännösprosessia. Sitä ei pidä sekoittaa konekääntämiseen, jossa tietokoneohjelma tuottaa käännöksen, kun taas tietokoneavusteisessa kääntämisessä ohjelman tarkoituksena on helpottaa ja tehostaa kääntäjän työtä. Käännös on siis ihmisen luoma ja tietokoneohjelma vain avustaa käännösprosessissa.[1][2]
Tietokoneavusteisen kääntämisen työkaluilla tarkoitetaan yleisesti tietokoneohjelmia, jotka auttavat varsinaisessa käännöstehtävässä. Nämä työkalut tarjoavat erilaisia toimintoja, joiden tarkoituksena on helpottaa käännösprosessia sekä lisätä käännösprosessin tuottavuutta ja johdonmukaisuutta.[1][2]
Tietokoneavusteisen kääntämisen työkaluja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tietokoneavusteinen kääntäminen on laaja termi, ja se kattaa useita erilaisia työkaluja. Niihin kuuluvat esimerkiksi:
- Käännösmuistiohjelmat koostuvat kohdistetusta tietokannasta, joka sisältää lähdetekstejä ja niitä vastaavia kohdetekstejä. Ohjelma jakaa tekstit lyhyiksi käännössegmenteiksi, jotka vastaavat usein virkettä.[3]
- Oikolukuohjelmat ovat tietokoneohjelmia tai ohjelman toimintoja, jotka tarkastavat tekstin oikeinkirjoituksen ja kieliopin virheettömyyden.[2]
- Terminhallintaohjelmat koostuvat termitietokannasta, jota kääntäjät voivat käyttää termien ja terminologisen tiedon tallentamiseen ja hakemiseen.[2]
- Projektinhallintaohjelmat auttavat kääntäjiä seuraamaan asiakastietoja, hallitsemaan määräaikoja ja ylläpitämään kunkin käännöstyön projektitiedostoja.[2]
Toimintaperiaatteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käännösmuistiohjelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käännösmuistiohjelma mahdollistaa aiemmin käännettyjen tekstien tallettamisen tietokantaan, josta niitä voidaan tarkastella ja hyödyntää uusien tekstien kääntämisessä. Kun käännösmuistiohjelma otetaan käyttöön ensimmäisen kerran, sen tietokanta on tyhjä. Tietokantaa voidaan täydentää joko tuomalla tietokantaan aiemmin käännettyjä kohdetekstejä ja vastaavia lähdetekstejä tai vain aloittamalla kääntäminen, sillä jokainen kääntäjän kääntämä virke voidaan lisätä tietokantaan. Voi kuitenkin kestää jonkin aikaa, ennen kuin tyhjästä tietokannasta tulee tarpeeksi suuri, jotta se voi palauttaa hyödyllisiä käännösehdotuksia säännöllisesti.[2]
Käännösmuistiohjelma kohdistaa lähde- ja kohdetekstit, jotta tiedon hakeminen tietokannasta on mahdollista. Ohjelma myös jakaa tekstit lyhyemmiksi yksiköiksi, joita kutsutaan käännössegmenteiksi. Käännössegmentit ovat yleensä kokonaisia virkkeitä, mutta ne voivat olla myös muita virkkeenomaisia yksiköitä, kuten asiakirjan otsikoita, luettelon kohtia tai taulukon yksittäisten solujen sisältöä. Kun tietokanta on kohdistettu, voidaan sen sisältöä tarkastella käännösmuistiohjelman avulla ja määrittää voiko sen sisältöä käyttää uudelleen. Jo ennen kääntämisen aloittamista ohjelma voi verrata uutta lähdetekstiä tietokantaan ja määrittää kuinka monta käännösehdotusta se löytää, sekä arvioida miten hyödyllisiä ne ovat. Kun ohjelma löytää tietokannasta käännösehdotuksia tietylle käännössegmentille, ne esitetään kääntäjälle, jolloin kääntäjä voi nähdä, miten kyseinen segmentti on käännetty aiemmin. Tämän perusteella kääntäjä tekee päätöksen siitä, voidaanko aiempaa käännöstä hyödyntää uudessa käännöksessä. Kääntäjä voi hyväksyä käännösehdotuksen sellaisenaan, muokata sitä tai hylätä sen. Jos käännösehdotusta ei löydy, kääntäjä luo segmentille uuden käännöksen, jonka ohjelma tallentaa tietokantaan.[2]
Terminhallintaohjelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Terminhallintaohjelmat ovat työkaluja, joita käytetään terminologisen tiedon tallentamiseen ja hakemiseen termitietokannasta. Kääntäjät voivat muokata termitietokantoja erilaisilla kentillä (esimerkiksi termi, vastine, konteksti, lähde), ja he voivat täyttää ja tarkastella niitä halutessaan.[4]
Terminhallintaohjelma voi myös etsiä tekstistä termivastineita automaattisesti samaan tyyliin kuin käännösmuistiohjelma. Terminhallintaohjelma skannaa uuden lähdetekstin sisällön automaattisesti ja vertaa sitä määritetyn termitietokannan sisältöön. Kun ohjelma tunnistaa, että termille löytyy vastine termitietokannasta, se esittää sen kääntäjälle. Kääntäjä voi sitten tarkastella termivastinetta sekä sen tietokantamerkintöjä, ja sen perusteella päättää sopiiko termi uuteen lähdetekstiin.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 27.4.2022.
- ↑ a b c d e f g Lynne Bowker, Gloria Corpas Pastor: Translation Technology The Oxford Handbook of Computational Linguistics 2nd edition. 1.4.2014. Viitattu 15.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Lynne Bowker: Computer-aided translation technology : a practical introduction. Ottawa [Ont.]: University of Ottawa Press, 2002. 181843536 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 15.5.2022).
- ↑ a b Lynne Bowker: 4. Terminology tools for translators btl.35.07bow. Viitattu 15.5.2022. (englanti)