Tieteenharjoittajat ja uskonto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Tiede ja uskonto

Yksittäisten tieteenharjoittajien suhteesta uskontoon on tehty joitakin kyselytutkimuksia.

Tiedelehti Naturen tekemän mielipidetiedustelun mukaan 60,7 % tieteenharjoittajista oli uskonnottomia tai epäileviä ja noin 40 % uskoi persoonalliseen jumaluuteen. Yhdysvaltain kansalliseen tiedeakatemiaan valituista huippututkijoista vain 7 % oli uskovia. Uskonnottomista 72,2 % oli ateisteja ja 20,8 % agnostikkoja. [1]

Luvut ovat pysytelleet suunnilleen samoina lähes sadan vuoden ajan: vuonna 1914 James H. Leuba havaitsi, että 58 % tuhannesta satunnaisesti valitusta yhdysvaltalaisesta luonnontieteilijästä ei uskonut jumalaan tai epäili tämän olemassaoloa.

Rice Universityn tutkijan Elaine Ecklundin vuonna 2004 aloitetussa tutkimuksessa 38 % yhdysvaltalaisista tieteenharjoittajista ei uskonut jumalaan.[2]

Kyselytutkimukseen vastanneista Ison-Britannian tiedeakatemian Royal Societyn jäsenistä vain 3,3 prosenttia uskoi vahvasti persoonalliseen jumalaan. 78,8 % oli vahvasti eri mieltä väitteestä, että jumala on olemassa. [3]

  1. Larson, Edward J. & Larry Witham: Leading scientists still reject God. Nature, 1998, nro Vol. 394, No. 6691, s. 313.
  2. Scientists' Belief in God Varies Starkly by Discipline livescience.com. Viitattu 12. huhtikuuta 2007. (englanniksi)
  3. R. Elisabeth Cornwell & Michael Stirrat, manuscript in preparation, 2006. Teoksessa Dawkins, Richard: Jumalharha. ((The god delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra Cognita, 2007. ISBN 978-952-5697-00-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]