Tiedonintressi

Tiedonintressit (saksaksi Erkenntnisinteressen, englanniksi knowledge interests tai cognitive interests tai knowledge-constitutive interests) ovat Jürgen Habermasin tapa tarkastella elämismaailman kokemusten organisoitumista yhteiskunnalliseksi tiedoksi. Teorian tarkoituksena on paljastaa kaiken tiedon, tietämisen ja tieteellisen tutkimuksen yhteiskunnalliset ja antropologiset ehdot.

Tiedonintressejä on kolme:

1. Tekninen tiedonintressi liittyy työhön. Se on intressi saada teknistä tietoa luonnon manipuloimiseksi. Intressi liittyy läheisesti positivistiseen tieteenfilosofiaan.
2. Käytännöllinen eli praktinen tiedonintressi liittyy kieleen. Se on intressi siirtää tietoa sukupolvilta toisille ja ymmärtää perinnettä. Intressi liittyy läheisesti hermeneuttiseen tieteenfilosofiaan.
3. Emansipatorinen eli vapauttava tiedonintressi liittyy hallintaan (Herrschaft) eli valtaan, sekä ihmisten vapauttamiseen perinteen kahleista ja yhteiskunnallisesta pakotuksesta. Se ohjaa itsereflektiota, ja on siten yhteinen tieteenfilosofia sekä kriittisille yhteiskuntatieteille että filosofialle.

Kaksi ensimmäistä intressiä ovat välttämättömiä yhteiskunnan kehitykselle ja liittyvät erilaisten objektien konstituoimiseen. Kolmas intressi puolestaan liittyy väistämättä kaikkiin ihmisten välisiin suhteisiin, mutta operoi kahden ensimmäisen intressin objekteilla.

Lähteet

• Berndtson, Erkki: Politiikka tieteenä. Johdatus valtio-opilliseen ajatteluun, s. 82-84. Helsinki: Painatuskeskus, 1993. ISBN 952-9592-05-1
• [1]. Rauno Huttunen. Filosofia.fi.
• Kannisto, Heikki: "Ymmärtäminen, kritiikki ja hermeneutiikka", teoksessa Niiniluoto, Ilkka ja Saarinen, Esa (toim.): Nykyajan filosofia, s. 366-373. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26207-2