Thomas Stenbäck
Thomas Stenbäck (25. tammikuuta 1713 Lyyskilän kylä, Laihia – 27. kesäkuuta 1776 Liminka) oli suomalainen pappi.[1]
Stenbäck oli Raahen-Salon kirkkoherrakunnan pitkäaikainen kirkkoherra vuosina 1757–1773. Hän oli syntyisin Laihialta, ja hänen isänsä oli pappi Joosef Stenbäck. Thomas Stenbäck aloitti työuransa 24-vuotiaana Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla kappalaisena ja oli myös edustajana valtiopäivillä 1750-luvulla. Luonteeltaan hän oli ahkera, jyrkkä, suorapuheinen ja omalla kannallaan pysyvä sekä monipuolinen ja laajasti oppinut kulttuurihenkilö. Hänen Raahen-Salon kirkkoherran virkakautensa alkupuolelle ajoittuu Raahen-Salon kirkkoherrakunnan niin sanottu suuri kirkkoriita. Kirkkoherrana ollessaan hän kunnostautui myös paikkakunnan historian tutkijana ja kirjoitti ruotsiksi ensimmäisen Saloisten ja Raahen alueen historiikin Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista, joka perustuu osittain vanhempaan salolaiseen käsikirjoitukseen, niin sanottuun Codex Peitziukseen. Martti Levón suomennutti[2] Stenbäckin teoksen vuonna 1970 ja kirjoitti siihen esipuheen. Stenbäckin johdolla kunnostettiin Saloisten kirkkoherran pappila Mikkelä, jonka vanhempi päärakennus eli nykyinen renkitupa on rakennettu juuri Stenbäckin aikana. Stenbäck nimitettiin Limingan kirkkoherraksi vuonna 1773, ja hän siirtyi Liminkaan rovastin arvonimen saatuaan 1774, mutta kuoli jo vuonna 1776.[3][4][5]
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Döpta christnas enighet, [1751]
- Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista, Esipuheen kirj. Martti Levón ; Julk.: Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys. Julkaistu: Oulu : Pohjoinen, 1970.
- Beskrifning öfver Brahestad o. Salo Sockens historik.
- Hädanfärd, wälfärd, 1735
- Lähtö- ja hyvästijättö-saarna : pidetty Ilmajoen emäkirkosa 1757, Hjält 1825
- Se cuoleman catkeruden makeuttawa : Jumalan lasten autuus, christillises ruumijn saarnas, .., 1750, Nils Aeimelaeuksen ruumissaarna
- Wanhurscauden catomatoin cunnia-kruunu, 1771