Thomas Morley
Thomas Morley (1557/1558 Norwich – lokakuu 1602 Lontoo) oli brittiläinen säveltäjä, urkuri ja musiikkiteoreetikko. Hän oli englantilaisen madrigaalin edelläkävijä.[1]
Morley opiskeli William Byrdin johdolla. Hän työskenteli lapsikuoron johtajana Norwichin tuomiokirkossa vuosina 1583–1587. Sittemmin hän toimi urkurina St Giles-without-Cripplegatessa ja St Paulin katedraalissa. Morley kääntyi hyvin todennäköisesti katolilaiseksi varhaisessa vaiheessa, mutta oli jättänyt katolisen kirkon viimeistään vuonna 1591, koska osallistui silloin englantilaisten katolilaisten vakoilemiseen Alankomaissa.[1]
Morleyn sävelsi madrigaalien lisäksi canzonettoja ja baletteja, joista jälkimmäiset olivat Giovanni Giacomo Gastoldin mallin mukaan laadittuja. Niissä on kuitenkin enemmän musiikillista kehittelyä ja voimakkaampi harmonisen suunnan tunne kuin Gastoldin töissä. Omien alkuperäissävellystensä ohella Morley teki englanninkielisiä käännöksiä italialaisista madrigaaleista. Vuonna 1598 hän sai monopolin musiikin painamiseen Englannissa teoreettisesti 21 vuoden ajalle. Morley julkaisi myös kirjan A Plaine and Easie Introduction to Practicall Musicke (1597), joka on hänen aikansa ja häntä edeltäneiden sukupolvien sävellystyylien teoreettisen pohjan lähde. Viimeiset alkuperäissävellyksensä Morley julkaisi teoksessa The First Booke of Ayres (1600), mutta vielä vuonna 1603 julkaistiin hänen editoimansa The Triumphes of Oriana -kokoelma eri säveltäjien tekemistä madrigaaleista. Madrigaalien ohella Morleyn teoksiin kuuluvat esimerkiksi kuusiääniset motetit Laboravi in gemitu meo ja De profundis clamavi.[1]
Morleyn varhainen tuotanto poikkeaa tyylillisesti hänen myöhemmistä teoksistaan. Hän sai koulutuksensa laajasti ja vahvasti polyfonisen englantilaisen tyylin mukaisesti, mutta 1590-luvun teoksissaan hän osoitti hallitsevansa italialaisen madrigaalityylin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Thomas Morley Britannica