This Was

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
This Was
Jethro Tull
Studioalbumin This Was kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  13. kesäkuuta 1968
23. elokuuta 1968
Sound Techniques, Lontoo
 Julkaistu Yhdistynyt kuningaskunta 25. lokakuuta 1968
Yhdysvallat 3. helmikuuta 1969
 Tuottaja(t) Terry Ellis
Jethro Tull
 Tyylilaji blues rock
jazz rock
progressiivinen rock
 Kesto 42.55
 Levy-yhtiö Yhdistynyt kuningaskunta Island Records
Yhdysvallat Reprise Records
Listasijoitukset

Yhdistynyt kuningaskunta 10.
Yhdysvallat 62.

Jethro Tullin muut julkaisut

This Was
1968
Stand Up
1969

This Was on brittiläisyhtye Jethro Tullin ensialbumi, joka julkaistiin lokakuussa 1968. Tyylilajiltaan se on lähempänä rhythm and bluesia kuin progressiivista rockia, josta yhtye tuli myöhemmin tunnetuksi.

Jethro Tull oli perustettu edellisvuonna ja albumin levytyksen aikoihin se oli saanut näkyvyyttä esiintymällä vakituisesti Lontoon suositulla Marquee-klubilla.[1] Yhtyeen tyylisuuntana oli varsinkin kitaristi Mick Abrahamsin suosima blues- ja jazz-vaikutteinen rock ja se oli jo julkaissut MGM-levy-yhtiön kautta singlen "Sunshine Day", joka ei kuitenkaan menestynyt. Yhtyeen teki erikoiseksi vokalisti Ian Andersonin soittama huilu, joka oli tuolloin harvinainen rock-piireissä. Andersonia olikin neuvottu jättämään huilu pois ja käsketty antaa Abrahamsin hoitaa vokaalit, mutta tähän yhtye ei suostunut.[1] Albumin levytyksen aikaan yhtyeellä ei ollut levytyssopimusta ja albumi tehtiin halvalla 1200 punnan budjetilla, jonka yhtyeen manageri ja myöhemmin Chrysalis Records -yhtiön toinen perustaja Terry Ellis kustansi.[2] Yhtye sai levytyssopimuksen Island Records -yhtiöltä ja Pohjois-Amerikassa albumin julkaisi vuoden 1969 alussa Reprise Records.

Albumin sisältö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikillisesti albumi on vahvasti blues- ja jazz-vaikutteinen Abrahamsin kitaroinnin ja Andersonin huilunsoiton ollessa keskipisteessä. Myös basisti Glenn Cornickin monipuolinen soitanta tulee hyvin esille albumilla. Kappaleet ovat pääasiassa Andersonin ja Abrahamsin säveltämiä. Albumilla on myös kaksi cover-instrumentaalia, Roland Kirkin jazz-henkinen "Serenade to a Cuckoo", jossa Andersonin huilunsoitto pääsee hyvin esille, ja Abrahamsin sovittama blues-standardi "Cat's Squirrel".

"Dharma for One" on Andersonin ja rumpali Clive Bunkerin instrumentaalisävellys, jossa Bunker soittaa rumpusoolon ja Anderson soittaa siinä erikoista "claghorn"-nimistä puhallinta. Kappaleesta tulikin yhtyeen alkuvuosiksi Bunkerin soolospotti yhtyeen konserteissa. Se myös sovitettiin uusiksi konsertteihin.

Kappaleen "Move on Alone" laulaa sen säveltänyt Mick Abrahams ja se sisältää yhtyeen taustavaikuttajan ja myöhemmän jäsenen David Palmerin tekemän puhallinsovituksen. Kappale onkin ainoa yhtyeen historiassa jonka päävokaalit laulaa joku muu kuin Ian Anderson.

"Beggar's Farm", "My Sunday Feeling", "It's Breaking Me Up" ja "Some Day the Sun Won't Shine for You" perustuvat blues-kaavoihin ja viimeksi mainitussa on vaikutteita Big Bill Broonzyn kappaleesta "Key to the Highway".

Nopeampitempoinen "A Song For Jeffrey" on ensimmäinen kolmesta Jeffrey Hammondille omistetusta Tull-kappaleesta. Hammond oli Andersonin ystävä ja myös tuleva Tull-basisti. Kappale julkaistiin myös singlenä b-puolenaan jazz-instrumentaali "One for John Gee".

Albumin päättää koko yhtyeen säveltämä lyhyt, hämärätunnelmallisempi "Round", joka vihjailee yhtyeen myöhempään musiikilliseen kehitykseen.

Albumin julkaisu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumi sai julkaisunsa aikoihin pääosin hyviä arvosteluja ja se nousi Britannian albumilistalla sijalle 10. BBC Radion DJ John Peel suosi yhtyettä ja soitti sitä ohjelmassaan, mikä auttoi listamenestyksessä.[1] Yhdysvalloissa albumi julkaistiin helmikuussa 1969 ja se nousi sijalle 62. Yhtye kiersi Pohjois-Amerikkaa alkuvuodesta 1969 ja sai siellä kulttisuosiota.

Kitaristi Mick Abrahams, joka oli tehnyt albumille useita kappaleita, jätti yhtyeen pian albumin julkaisun jälkeen. Yhtyeen laulaja/huilisti Ian Anderson halusi ammentaa enemmän eri musiikkilajeista kun taas Abrahams olisi halunnut jatkaa blues-linjalla. Andersonin mukaan nimi This Was (suom. tämä oli) kuvasikin hänen haluaan kehittyä ja kokeilla muitakin musiikkityylejä eikä lokeroitua pelkästään blues-yhtyeeksi.[2] Alkuperäisen kokoonpanon viimeiseksi levytykseksi jäi single "Love Story" / "Christmas Song" jossa progressiiviset vaikutteet tulevatkin jo hyvin esille. Abrahams perusti eroamisensa jälkeen kohtalaista menestystä saaneen Blodwyn Pig -yhtyeen. Hänen tilalleen vakituiseksi kitaristiksi tuli vuodenvaihteessa 1968–1969 Martin Barre.

Albumista on julkaistu kaksi remasteroitua painosta, vuoden 2001 joka sisältää kolme bonuskappaletta sekä vuonna 2008 julkaistu 40-vuotisjuhlapainos joka sisältää 2 cd:tä ja runsaasti bonusmateriaalia.

A-puoli
NroNimiSäv&sanKesto
1.My Sunday FeelingIan Anderson3.43
2.Some Day the Sun Won't Shine for YouAnderson2.49
3.Beggar's FarmMick Abrahams, Anderson4.19
4.Move on AloneAbrahams1.58
5.Serenade to a Cuckoo (instrumentaali) Roland Kirk6.07
B-puoli
NroNimiSäv&sanKesto
6.Dharma for One (instrumentaali) Anderson, Clive Bunker4.15
7.It's Breaking Me UpAnderson5.04
8.Cat's Squirrel (instrumentaali) sovittanut; Abrahams5.42
9.A Song for JeffreyAnderson3.22
10.Round (instrumentaali) Anderson, Abrahams, Bunker, Glenn Cornick, Terry Ellis1.03

40-vuotisjuhlapainoksen kappaleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Levyllä 1: 1-10 alkuperäinen mono-miksaus, 11-15 BBC Sessions (John Peel Top Gear, July 23rd 1968), 16-19 BBC Sessions (John Peel Top Gear, November 5th 1968)
  • Levyllä 2: 1-10 uusi stereo-miksaus

Singlejulkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "A Song for Jeffrey" / "One for John Gee" Island Records, WIP-6043, UK 1968
  • "Love Story" / "Christmas Song" Island Records, WIP-6048, UK 1968
  • Jethro Tull & Terry Ellis – tuotanto
  • Victor Gamm – nauhoitus
  • Terry Ellis, Ian Anderson – kannen suunnittelu
  • Brian Ward – valokuvaus
  • NME[4] (positiivinen)
  • Melody Maker[5] (positiivinen)
  • Allmusic[6] 3/5 tähteä

Julkaisuhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • lokakuu 1968: Island, ILP 985, LP (mono), UK
  • lokakuu 1968: Island, ILPS 9085, LP (stereo), UK
  • helmikuu 1969: Reprise Records, RS 6336, LP, US
  • 2001: Chrysalis, 7243 535459 2 5, CD (remasteroitu), EU
  • 2001: Chrysalis, Capitol, 7243 5 35459 2 5, CD (remasteroitu), US
  • 2008: Chrysalis, 50999 206497 2 2, 2 CD (40th Anniversary Collector's Edition), EU