Theodor Schwindt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Theodor Schwindt
Theodor Schwindt vuonna 1877
Theodor Schwindt vuonna 1877
Henkilötiedot
Syntynyt13. lokakuuta 1851
Käkisalmi
Kuollut27. lokakuuta 1917 (66 vuotta)
Koulutus ja ura
Instituutti Kansallismuseo
Tutkimusalue kansatiede, arkeologia

Petter Theodor Schwindt (13. lokakuuta 1851 Käkisalmi – 27. lokakuuta 1917)[1] oli suomalainen kansatieteilijä, arkeologi ja valtiopäivämies. Hänet tunnetaan Suomen kansatieteen isänä ja häntä nimitettiin aikoinaan myös Karjalan kruunaamattomaksi kuninkaaksi.

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schwindtin vanhemmat olivat Räisälän kirkkoherran poika, tilanomistaja, lääkäri Johan Fredrik Schwindt ja Räisälän kappalaisen tytär, Blondina Maria Lovisa Starck. Hän pääsi ylioppilaaksi 1869 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1885 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1892. Schwindt oli ylioppilastalon taloudenhoitajana 1876–1885, viipurilaisen osakunnan kuraattorina 1888–1893 sekä ylioppilaskunnan puheenjohtajana 1889–1892. Hän toimi vuonna 1876 perustetun Suomen ylioppilasosakuntain kansatieteellisen museon ja myöhemmin Kansallismuseon intendenttinä. Schwindt edusti porvarissäädyssä Käkisalmea valtiopäivillä 1894, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.[2] Hän osallistui myös 1901 perustetun Kagaalin toimintaan.[1][3]

Schwindt kokosi ensimmäiset suomalaiset kansallispukumallit ja julkaisi niistä kirjan Suomalaisia kansanpukuja. Hän kuoli Helsingin-kodissaan 27. lokakuuta 1917. Hänelle on pystytetty muistokivi Räisälään.

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kansantaruja Laatokan luoteis-rannikolta : kesällä 1879 koottuja. Tekijä, Helsinki 1883
  • Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista 1. vihko : Tuvat ja kuvaryhmät ; A. Vaatteet ja pukuun liittyvät koristukset, Wiipurin lääni. Suomen ylioppilasosakuntain kansatieteellinen museo, Helsinki 1883
  • Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista 2. vihko : Tuvat ja kuvaryhmät ; Vaatteet ja pukuun liittyvät koristukset (jatko ja loppu) ; B. Huonekalut, astiat y. m.. Suomen ylioppilasosakuntain kansatieteellinen museo, Helsinki 1885
  • Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista 3. vihko : C. Käsityökalut ; D. Maanviljelys- ja karjanhoitokalut ynnä kulkuneuvot ; E. Metsästys- ja kalastuskalujaynnä sota-aseita ; F. Muita esineitä ; L. Lappalaisia esineitä ; I. Inkeriläisiä naispukuja ynnä esineitä Wirosta ja Gammal Svenskbystä ; TK. Esineitä Tverin Karjalasta ; Mordvalaisia naispukuja ynnä niihin kuuluvia koristuksia ; Esineitä Ruotsista ja Norjasta. Suomen ylioppilasosakuntain kansatieteellinen museo, Helsinki 1889
  • Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista lisävihko 1 : A. Vaatteet ja pukuun liittyvät koristukset ; B. Huonekalut, astiat y. m. ; C. Käsityökalut ; D. Maanviljelys- ja karjanhoitokalut ynnä kulkuneuvot ; E. Metsästys- ja kalastus-kaluja ynnä sota-aseita ; F. Muita esineitä ; V. K. Venäjän Karjala ; Kuvia. Suomen ylioppilasosakuntain kansatieteellinen museo, Helsinki 1893
  • Aus dem Eisenalter (und späteren Zeiten) Karelens nach im Bezirke Kexholm gemachten Funden. Helsingfors 1893
  • Tietoja Karjalan rautakaudesta ja sitä seuraavilta ajoilta Käkisalmen kihlakunnan alalta saatujen löytöjen mukaan. Suomen muinaismuisto-yhdistys, Helsinki 1893
  • Suomalaisia koristeita : Finnische Ornamente 1 : Ompelukoristeita ja kuoseja / Stickornamente und Muster. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1894–1895
  • Matkamuistoja Tverin Karjalasta. Suomen muinaismuisto-yhdistys, Helsinki 1897
  • Käkisalmen linnojen rakennushistorian aineksia. 1898
  • Suomalaisia kansallispukuja. Yrjö Weilin, Helsingfors 1902
  • Finska folkdräkter. Yrjö Weilin, Helsingfors 1902
  • Suomalaisia koristeita : Finnische Ornamente 2 : Nauhakoristeita / Bandornamente. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1903
  • Finnische Volkstrachten. Weilin, Helsingfors 1905
  • Egypti : 51-kuvainen maa- ja kansatieteellinwn sarja. Omien matkojensa perusteella järjestänyt ja selitykset kirjoittanut Th. Schwindt. Kansanvalistusseura, Helsinki 1906–1910
  • Suomalainen kansantieteellinen kuvasto 1 : Metsänkäynti ja kalastus : selityksiä. Suomen valtio, Helsinki 1905
  • Finsk etnografisk atlas 1 : Jagt och fiske. Helsingfors 1906
  • Några aktstycken belysande Etnografiska museets förhistoria. Finskugriska sällskapet, Helsingfors 1906
  • Suomen kansan pukuja 1800-luvulla, osa 1 : Karjala. Kirja, Helsinki 1913
  • Om systematisk hembygdsforskning i våra landskommuner. Helsingfors 1916
  • Suomen ylioppilasosakuntain kansatieteellinen museo vv. 1876-1893, kirjoittajat Th. Schvindt ja U. T. Sirelius. Eduard Polòn, Helsinki 1922
  • Ompelu- ja nauhakoristeita. 2. painos 1895 ja 1903 ilmestyneestä Suomalaisia koristeita 1–2 teoksesta, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1982, 3. painos 1992

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Viitattu 14.11.2020.
  2. ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 299–301. Helsinki: Otava, 1921.
  3. ↑ Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 296. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Theodor_Schwindt&oldid=21802653”