The Lords of the New Church
Vuonna 1981 perustetulla The Lords of the New Church -yhtyeellä oli vaikuttava kansainvälinen punk-rock-tausta. Laulaja Stiv Bators oli amerikkalaisen The Deads Boys -yhtyeen laulaja ja kitaristi Brian James oli englantilaisen The Damned -yhtyeen perustaja ja lauluntekijä. Basisti Dave Tregunna oli soittanut Sham 69 -yhtyeessä ja rumpali Nick Turner oli soittanut The Barracudas -yhtyeessä. Yhtyettä pidettiin punkin ensimmäisenä superyhtyeenä. Yhtye sekoitti imagossaan goottirokkia ja punkia. Sen musiikki oli synkempää ja melodisempaa kuin perinteinen punk.[1]
Yhtye toimi vuosina 1981–1989. The Lords of the New Church julkaisi urallaan kolme studioalbumia ennen kuin Stiv Bators hajotti yhtyeen 2. toukokuuta 1989 yhtyeen Lontoon Astorian keikan jälkeen.[1]
Lords of the New Church
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]The Lords of the New Churchin synty ajoittuu vuoteen 1980, kun laulaja Stiv Bators ja kitaristi Brian James alkoivat kirjoittaa kappaleita yhdessä. He olivat tutustuneet toisiinsa The Dead Boysin lämmitellessä The Damnedia, New Yorkin CBGB-klubilla ja myöhemmin uudelleen The Dead Boysin Englannin-kiertueella. Stiv Bators ja Brian James soittivat aluksi Generation X -yhtyeen basistin Tony Jamesin ja The Clash -rumpali Terry Chimesin kanssa. Tämä kokoonpano kirjoitti yhdessä kappaleen ”Russian Roulette”, josta tuli yksi The Lords of the New Churchin tunnetuimmista kappaleista. Tony James oli kuitenkin kiinnostuneempi elektronisesta musiikista, ja hän lähti perustamaan omaa Sigue Sigue Sputnik -yhtyettä ja Terry Chimesia pyydettiin takaisin The Clashin riveihin, joten The Lords of the New Churchin ensimmäinen kokoonpano hajosi nopeasti.[1]
The Lords of the New Church julkaisi ensimmäisen albuminsa vuonna 1982, ja se kantoi samaa nimeä kuin bändi itse. Albumi sisälsi Brian Jamesin ja Stiv Batorsin omien kappaleiden lisäksi cover version The Balloon Farm-yhtyeen kappaleesta ”A Question of Temperature”. Kappaleista ”Russian Roulette” ja ”Open Your Eyes” tehtiin musiikkivideot. Vaikka studioalbumi sai hyvän vastaanoton ja single ”Open Your Eyes” nousi Billboard-listalla sijalle 27, suurinta huomiota herättivät kuitenkin yhtyeen live-esiintymiset – erityisesti Stiv Batorsin näyttävät lavaperformanssit, joissa hän saattoi vaarantaa henkensä ja kärsiä loukkaantumisia.[2][3] Albumin julkaisua seuranneella Amerikan-kiertueella maaliskuussa 1983 yhtyettä haastateltiin ennen keikkaa Perkins Palacessa Pasadenassa, Kaliforniassa. Bator kertoi olevansa pettynyt punkin tilaan, sillä se oli hänen mukaansa ajautunut väkivaltaisten skinheadien temmellyskentäksi. Hän halusi tarjota faneille vaihtoehdon: ”Se (punk) on muuttunut pelkäksi kliseiden ja vanhojen iskulauseiden toistoksi”,” hän sanoi. ”Siitä on tullut muotia – eikä enää intohimon liikettä, kuten ennen.”[4]
Lords of The New Church julkaisi Todd Rundgrenin tuottaman toisen albuminsa Is Nothing Sacred? vuonna 1983 ja levyn singlestä ”Dance with Me” tehtiin myös musiikkivideo. Kolmas studioalbumi The Method to Our Madness äänitettiin tuottaja Chris Tsangaridesin johdolla ja julkaistiin vuonna 1984. Albumi nousi Billboard 200 -listalla sijalle 158. Albumin nimikappaleesta ”Method to My Madness” tehtiin musiikkivideo, ja se kuultiin myös amerikkalaisessa elokuvassa Weird Science.[2] Vuonna 1985 julkaistiin yhtyeen cover-versio Madonnan kappaleesta ”Like a Virgin” sekä kokoelma-albumi Killer Lords. Vuonna 1986 yhtye äänitti myös kappaleen ”Good to Be Bad” kauhuelokuvaan The Texas Chainsaw Massacre 2.[1] Näiden levyjen jälkeen yhtye alkoi kuitenkin menettää luovaa kipinäänsä ja yhtyeen sisällä alkoi olla sisäisiä riitoja. Runsas päihteiden käyttö ei helpottanut asiaa. Toukokuussa 1986 yhtyeen levytyssopimus I.R.S. Recordsin kanssa päättyi, ja samana vuonna yhtyeen rumpali Nicky Turner erosi yhtyeestä.Lords of the New Church palkkasi uuden rumpalin Danny Furyn ja he jatkoivat keikkailua satunnaisesti ympäri Englantia ja Eurooppaa muutaman vuoden ajan.
Vuonna 1988 Batorsin terveysongelmat pakottivat Brian Jamesin etsimään väliaikaista laulajaa. Tämä johti yhtyeen katkeraan hajoamiseen. Viimeisellä keikallaan Bators esiintyi T-paidassa, jossa oli suurennettu versio Jamesin antamasta lehti-ilmoituksesta, jossa haettiin hänen korvaajaansa.[3]
Stiv Bators kuoli vuonna 1990. Hän jäi auton alle Pariisissa ja menehtyi saamiinsa vammoihin.
Alkuperäiskokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stiv Bators – laulu
- Brian James – kitara
- Dave Tregunna – basso, taustalaulu
- Nicky Turner – rummut, taustalaulu
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Studioalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Lords of the New Church (1982)
- Is Nothing Sacred? (1983)
- The Method to Our Madness (1984)
- Psycho Sex (EP) (1986)
Livealbumi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Live at the Spit (1988)
- Scene of the Crime (1988)
- Second Coming (1989)
- The Lords Prayers I (2002)
- Farewell Tour 1988 (2003)
- Los Diablos (2015)
- Open Your Eyes (2019)
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Killer Lords (1985)
- The Lord's Prayer I (2002)
- The Lord's Prayer II (2003)
- Stories at Dusk (2003)
- Rockers (2007)
- The Gospel Truth (2012)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Cassel, Bill: The Lords of the New Church Songs, Albums, Rev... AllMusic. Viitattu 16.2.2025. (englanniksi)
- ↑ a b The Lords of the New Church Trad Goth | aminoapps.com. Amino. Viitattu 16.2.2025.
- ↑ a b Metzger, Richard: Apocalypso: Watch Stiv Bators & the Lords of the New Church implode during their infamous final gig Dangerous Minds. 30.7.2018. Viitattu 16.2.2025.
- ↑ The Lords of the New Church – BLIXA SOUNDS Blixa. Viitattu 16.2.2025. (englanniksi)