The Gerogerigegege

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

The Gerogerigegege (jap. ザ・ゲロゲリゲゲゲ, za gerogerigegege) on japanilainen yhtye ja performanssitaideryhmä. Sen perusti Juntaro Yamanouchi (jap. 山ノ内純太郎, Yamanouchi Juntaro) Shinjukussa, Tokiossa vuonna 1985.[1] Yamanouchi on myös ollut yhtyeen ainoa pysyvä jäsen.

Vaikka The Gerogerigegege luokitellaan yleensä noise-yhtyeeksi[2][3][4], on se julkaissut levyllä myös mm. rockia[5], ambientia[6] ja samplekollaaseja[7]. Monet yhtyeen julkaisuista ovat dada-henkistä käsitetaidetta. Esimerkiksi Shōwassa on miksattu Japanin kansallislaulua ja pornoelokuvasta samplattuja ääniä. Levyn kannessa on kuva keisari Hirohitosta.[8] Jotkin julkaisut eivät sisällä musiikkia lainkaan. Esimerkiksi Art is over on kasettikotelo, jonka sisään on teipattu palanen mustekalan lonkeroa.[9]

The Gerogerigegegen tunnetuimpana levynä on pidetty Tokyo Anal Dynamitea vuodelta 1990. Tämä livenä äänitetty albumi sisältää 75 alle minuutin pituista kappaletta punk-noisea, joiden välissä Yamanouchi huutaa "one two three four" uudestaan ja uudestaan.[10][11][12]

Toistuva aihe The Gerogerigegegen taiteessa on ollut masturbaatio, japaniksi senzuri (千擦り). Ryhmän kokoonpanoon kuului pitkään Tetsuya Endoh, alias Gero 30 tai Gero 56; ekshibitionisti, joka masturboi esitysten aikana lavalla.[13][14][1] Myös useat yhtyeen levytykset sisältävät masturbaation ääniä.[15][16][17] Ryhmä on esiintynyt usein s/m- ja homoklubeilla.[18][1] Yamanouchi on homoseksuaali ja transvestiitti.[19]

Yhtyeen nimi on muodostettu japanin kielen sanoista gero (ゲロ), joka tarkoittaa oksennusta ja geri (ゲリ), joka tarkoittaa ripulia.[1] Yamanouchi on kutsunut yhtyettä myös nimellä "Japanese ultra shit band" (japanilainen ultrapaska bändi).

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • THE GERO-P – Studio and Live (1985)
  • Senzuri Champion (1987)
  • 昭和 (Shōwa) (1988)
  • Tokyo Anal Dynamite (1990)
  • Live Greatest Hits (1991)
  • Senzuri Power Up (1991)
  • 45RPM Performance (1992)
  • Hotel Ultra (1993)
  • Nothing to Hear, Nothing to... 1985 (1993)
  • Endless Humiliation (1994)
  • Instruments Disorder (1994)
  • SINGLES 1985-1993 (1994)
  • Mort Douce Live (1996)
  • Recollections of Primary Masturbation (1998)
  • Hell Driver (1999)
  • None Friendly (1999)
  • RRRecycled Music (~1999)
  • Saturday Night Big Cock Salaryman (2001)
  • Moenai Hai (燃えない灰) (2016)
  • Uguisudani Apocalypse (2019)

Singlet ja EPt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sexual Behavior in the Human Male EP (1988)
  • All My Best, with Love Juntaro (~1990)
  • William Bennett Is My Dick (~1990)
  • No Sound (~1990)
  • More Shit E.P. (1992)
  • SENZURI MONKEY METAL ACTION (1992)
  • 北の丸百景 (Kitanomaru Hyakkei) (1993)
  • Night (1993)
  • Yellow Trash Bazooka EP (1993)
  • Mother Fellatio EP (1993)
  • Life Documents (1994)
  • SENZURI FIGHT BACK (1994)
  • ALL YOU NEED IS AUDIO SHOCK (1995)
  • Veel Plezier met de Gerogerigegege! (1995)
  • WRECK OF ROCK'N'ROLL FORMER SELF (1995)
  • Gay Sex Can Be Aids (split Origami Erotikan kanssa) (1996)
  • Seven Inches of Meat (split Origami Erotikan kanssa) (1996)
  • "Ramones" (split Bastard Noisen kanssa) (1996)
  • 靖國神社 (Yasukuni Jinja) (1996)
  • ETERNAL ENERGY (split Psyalpinxin kanssa) (1997)
  • HGI (~1998)
  • Early Dream Exit (2000)
  • Live in USA (split Crowd Surfers Must Dien kanssa) (2001)
  • The Gerogerigegege (2017)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=The_Gerogerigegege&oldid=21886927”