Thae Yong-ho
| Thae Yong-ho | |
|---|---|
| 태영호 | |
.png) |
|
| Etelä-Korean kansalliskokouksen jäsen | |
|
30. toukokuuta 2020–
|
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. heinäkuuta 1962 Pjongjang, Pohjois-Korea |
| Kansalaisuus | eteläkorealainen |
| Puoliso | O Hye-son |
| Lapset | 2 |
| Tiedot | |
| Puolue | PPP |
| Muut puolueet | Korean työväenpuolue |
| Tutkinnot | Pjongjangin vieraiden kielten yliopisto |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.thaeyongho.com | |
Thae Yong-ho (kor. 태영호, Tae Yeong-ho; s. 25. heinäkuuta 1962 Pjongjang[1]) on pohjoiskorealaissyntyinen, elokuussa 2016 Etelä-Koreaan loikannut poliitikko, diplomaatti ja muistelmakirjailija.[2][3] Hänet valittiin Etelä-Korean kansalliskokouksen jäseneksi vuonna 2020 ensimmäisenä Pohjois-Koreasta loikanneena.[2]
Tausta ja yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thae opiskeli Pjongjangin vieraiden kielten yliopistossa ja erikoistui englannin kieleen. Hän suoritti opintoja Kiinassa, mutta pohjoiskorealaiset opiskelijat kutsuttiin Kiinasta takaisin kotimaahansa vuonna 1980 vastalauseena Mao Zedongin kuoleman jälkeisille uudistuksille. Thaen appi oli joulukuussa 2013 teloitetun Jang Sung-taekin lähipiiriin kuulunut kenraali.[3]
Thaen kirja 3-chung sogisil ui amho (2018) oli Etelä-Koreassa myyntimenestys.[3] Myös hänen vaimonsa O Hye-son on julkaissut muistelmat.[4] Pariskunnalla on kaksi poikaa.[5] Thae on saanut loikkauksensa jälkeen suojelun Etelä-Korean hallinnolta.[6]
Äidinkielensä korean lisäksi Thae osaa sujuvaa englantia ja mandariinikiinaa.[7]
Diplomaattiura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thae työskenteli suurlähetystöissä Tanskassa vuosina 1996–1998 ja Ruotsissa 1998–2000. Vuosina 2004–2008 ja uudemman kerran vuodesta 2013 hän oli komennuksella Lontoossa. Vuonna 2015 Thae opasti Kim Jong-unin veljeä Kim Jong-chulia tämän vierailulla Lontoossa.[3][5]
Loikkaus etelään ja aktivismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thae oli Isossa-Britanniassa varasuurlähettilään asemassa, kunnes loikkasi perheineen Etelä-Koreaan. Hän on kertonut loikanneensa lastensa takia: diplomaatin lapsina nämä ovat tottuneet vapauteen eivätkä Pohjois-Korean sortoon.[8] Kertomansa mukaan hän oli tullut tietoisemmaksi Pohjois-Koreassa elämisen raadollisista realiteeteista. Thae on rinnastanut pohjoiskorealaisten olot orjuuteen ja ollut loikkaamisensa jälkeen aktiivinen Pohjois-Korean hallinnon kriitikko. Hän on myös tuonut esiin maasta loikanneiden kohtaamia vaikeuksia. Pohjois-Korean viestinnässä Thaeta haukuttiin "ihmissaastaksi". Lisäksi Pohjois-Korean valtiollinen media esitti häntä kohtaan syytöksiä salaisuuksien vuotamisesta, kavalluksesta ja lapsen raiskauksesta.[2]
Poliittinen ura Etelä-Koreassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thae valittiin Etelä-Korean kansalliskokoukseen vuonna 2020 konservatiivipuolueen (silloin UFP, sittemmin PPP) riveistä Gangnamia edustamaan.[9] Samalla kansalliskokoukseen valittiin myös toinen loikkaaja, Ji Seong-ho.[6]
Thaehen on kohdistettu kritiikkiä muun muassa kärkkääksi koetusta retoriikasta.[6] Hän on esimerkiksi epäillyt poliitikko Lee In-youngia jucheaatteen kannattajaksi ja väittänyt Jejun kansannousuun (1948–1949) osallistuneiden toimineen Kim Il-sungin käskystä. Kiistojen seurauksena Thae erosi vapaaehtoisesti puolueensa sisäisestä päätöksentekoelimestä. Lisäksi puolueen eettinen komitea pidätti häneltä kolmeksi kuukaudeksi puolueen jäsenyyden.
Thae on pitänyt Yhdysvaltain neuvottelupyrkimyksiä Pohjois-Korean kanssa turhina. Ratkaisuksi hän on ehdottanut Etelä-Korean varustautumista ydinasein Korean niemimaan tilanteen tasapainottamiseksi, jolloin neuvottelu Koreoiden välillä voisi johtaa tuloksiin.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 태영호 공사 부부, 진짜 빨치산 혈통인가? 주간조선. 26.8.2016. Viitattu 20.1.2024. (korea)
- ↑ a b c North Korean defector becomes first to win South Korea parliamentary seat BBC News. 16.4.2020. Viitattu 20.1.2024. (englanti)
- ↑ a b c d Stephen C. Mercado, Review CIA 12/2021, viitattu 23.12.2023 (englanniksi): 3-chung sogisil ui amho: chon Yongguk chujae Pukhan kongsa Thae Yong Ho ui chungon (Pass-word of the Three-Story Secretariat: Testimony of Thae Yong Ho, Former Minister of the North Korean Embassy in Britain) CIA. 2021. Arkistoitu 23.12.2023. Viitattu 20.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b ‘Some of them will be sent to … camps,’ some ‘may be executed’ Radio Free Asia. Viitattu 20.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Wife of North Korean Diplomat: From Pyongyang to Seoul Seeking Freedom for Kids Voice of America. 10.2.2023. Viitattu 20.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Column: How NK elite-turned-SK lawmaker Thae Yong-ho fell from grace The Hankyoreh. 16.5.2023. Viitattu 20.1.2024. (korea)
- ↑ Rothwell, James: Revealed: Secret lives of the North Korean diplomats tucked away in a London surburb The Telegraph. 20.8.2016. Viitattu 20.1.2024. (englanti)
- ↑ The Incredible Guts of Thae Yong-ho National Review. 8.7.2019. Viitattu 20.1.2024. (englanti)
- ↑ High-level North Korean defector wins South parliament seat AP News. 16.4.2020. Viitattu 20.1.2024. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
