Tet-hyökkäys

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tet-offensiivi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tet-hyökkäys
Osa Vietnamin sotaa
Osa Etelä-Vietnamin kansallisen vapautusrintaman kohteista Tet-hyökkäyksen aikana.
Osa Etelä-Vietnamin kansallisen vapautusrintaman kohteista Tet-hyökkäyksen aikana.
Päivämäärä:

30. tammikuuta 1968 – 23. syyskuuta 1968

Paikka:

Etelä-Vietnam

Lopputulos:

Etelä-Vietnamin ja Yhdysvaltojen sotilaallinen voitto

Vaikutukset:
  • Vietnamin sodan vastustus kasvoi Yhdysvalloissa ja muualla.
  • Kärsittyään valtavia tappioita Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama menetti voimansa ja sotiminen siirtyi lähinnä Pohjois-Vietnamin kansalliselle armeijalle.
Osapuolet

Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama
 Pohjois-Vietnam

Etelä-Vietnam
 Yhdysvallat
 Etelä-Korea
 Australia
 Uusi-Seelanti

Komentajat

Võ Nguyên Giáp

William Westmoreland

Tappiot

Yhdysvaltalaisten arvioiden mukaan 40 000–50 000 kuollutta. Arvio voi tosin olla liian korkea.[1]
Haavoittuneiden lukumäärää ei tiedetä

Yhteistappiot:
noin 6 328 kuollutta
noin 20 663 haavoittunutta
1 185 kadonnutta

Tet-hyökkäys (myös Tet-offensiivi) oli Vietnamin sodassa vietnamilaisten kommunistijoukkojen tekemä suuri hyökkäys Etelä-Vietnamin asutuskeskuksiin paikallisen uudenvuoden juhlan aikaan 31. tammikuuta 1968. Vietkong ja Pohjois-Vietnamin armeija iskivät yhtäaikaisesti kymmeniin asutuskeskuksiin. Tunnetuin iskuista oli terroristihyökkäys Saigonin suurlähetystöön. Hyökkäys oli käytännössä yllätys, vaikka yhdysvaltalaisilla oli etukäteen vihiä siitä[2]. Kommunistit tappoivat ainakin 2 000 siviiliä valtaamassaan Huessa. Yhdysvaltalaiset pitivät asemansa Khe Sanhissa. Sotilaallisesti tet-hyökkäys oli kommunistijoukoille tappio, koska suurin osa hyökkäyksistä lyötiin kolmen viikon sisään. Vietkong ja Pohjois-Vietnamin armeija menettivät puolet hyökänneistä 60 000 sotilaastaan, mutta hyökkäys oli merkki siitä, ettei Yhdysvallat ollut onnistunut kukistamaan sissien vastarintaa. Hyökkäys käänsi Yhdysvaltain väestön mielialaa entistä enemmän sotaa vastaan. Vietkongin sissien toiminta oli pitkään lamassa tet-hyökkäyksen jälkeen.

Hyökkäykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vietnamilaisten vuoden tärkein juhla on uuden vuoden vastaanotto Tết, jota juhlitaan neljä päivää. Siksi Yhdysvallat piti sissien hyökkäystä epätodennäköisenä vaikka vähän ennen hyökkäystä siitä tihkui tietoja. Têt-juhlan päätyttyä 31. tammikuuta 1968 alkoi Etelä-Vietnamissa sissien suuri hyökkäys kaupunkeihin Củ Chi -tunnelien ja paikallisten asukkaiden tuella.

Iskuja tehtiin kaikkiin suurimpiin asutuskeskuksiin ja70 000 sissiä valtasi yhteensä sata pientä ja suurta asutuskeskusta. Pohjois–Vietnamin kenraali Giáp aloitti hyökkäyksen suunnittelun jo vuonna 1967. Hyökkäyksen vähimmäistavoite oli Pohjois-Vietnamin pommitusten lopettaminen ja Yhdysvaltojen pakottaminen neuvottelupöytään, ja päätavoite yhdysvaltalaisten joukkojen poistuminen. Vaikkei Etelä-Vietnamin kansallisen vapautusrintaman ehdotuksesta solmitun aselevon aikaan tehty Têt-hyökkäys täysin onnistunutkaan tavoitteessaan, se jäi historiaan suurena sissien hyökkäysoperaationa.

Etelä-Vietnamin kansallisen vapautusrintaman sissit valtasivat Mekongin suiston 16 kaupungista 13. Pieni sissien kommandoryhmä yritti epäonnistuneesti kaapata Yhdysvaltain lähetystön Saigonissa. Sissit hyökkäsivät myös Yhdysvaltain ja Vietnamin armeijan päämajoja vastaan. 14 sissiä kaappasi Vietnamin radioaseman jääden 14 tunniksi loukkuun aseman sisälle, kunnes amerikkalaiset räjäyttivät heidät aseman mukana.

Huen taistelut, murhat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama ja Pohjois-Vietnamin armeija valtasivat entisen keisarillisen pääkaupungin Huến 31. tammikuuta. Etelä-Vietnamin ja Yhdysvaltojen takaisinvaltauksen aikana puolet kaupungista tuhoutui tykistön ja meri- ja ilmavoimien pommituksissa. 24. helmikuuta kaupunki kuului taas Etelä-Vietnamille, mutta taistelutoimien aikana oli sekä kommunistien teloituksissa että liittouman pommituksissa kuollut 5 000 Etelä-Vietnamin kansallisen vapautusrintaman ja Pohjois-Vietnamin sotilasta, 500 liittouman sotilasta ja tuhansia siviilejä.[3]

Lopputulos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuun puoliväliin mennessä hyökkäyksessä oli kuollut yhdysvaltalaisten arvioiden mukaan 40 000–50 000 vietnamilaista ja noin 6 000 Yhdysvaltain ja Etelä-Vietnamin armeijan sotilasta. Têt-hyökkäys oli Vietnamin sodan käännekohta. Têt-hyökkäyksen epäonnistuttua sotilaallisesti, se oli sisseille suuri psykologinen voitto, joka alkoi kääntää Yhdysvalloissa yleistä mielipidettä sotaa vastaan[2].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jaques, Tony: Dictionary of Battles and Sieges. Greenwood Publishing Group, 2007. ISBN 0313335362
  • Andrew Wiest: Vietnamin sota. Suomentanut Simo Liikanen. Jyväskylä: Ajatus Kirjat, 2009. ISBN 978-951-20-7923-0

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Anderson, Dale: The Tet Offensive, s. 77. Compass Point Books, 2005. ISBN 0756516234
  2. ↑ a b Jaques 2007, s. 1009.
  3. ↑ Jaques 2007, s. 460.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vietnamin sodan taistelut

Ap Bac – Tonkininlahden välikohtaus – Bình Gia – Vung Be – Đồng Xoài – Operaatio Starlite – Gang Toi – Ia Đrăng – Operaatio Hastings – Operaatio Masher – A Shau – Xa Cam My – Đức Cơ – Long Tần – Operaatio Attleboro – Operaatio Cedar Falls – Tra Binh Dong – Operaatio Bribie – Operaatio Junction City – Operaatio Union – Kukkula 881 – Union II – Ong Thanh – Dak To – Tet-hyökkäys – Khe Sanh – Ensimmäinen Saigonin taistelu – Hue – Lang Vei – Kham Duc – Operaatio Speedy Express – Operaatio Dewey Canyon – Toinen Têt-hyökkäys – Hamburger Hill – Binh Ba – Snuol – Operaatio Tailwind – Operaatio Chenla I – Operaatio Ivory Coast – Operaatio Lam Son 719 – Operation Chenla II – Ban Dong – FSB Mary Ann – Pääsiäishyökkäys 1972 – 1. Quảng Trị – Loc Ninh – An Lộc – Kontum – 2. Quảng Trị – Svay Rieng – Phuoc Long – Buôn Ma Thuột – Operaatio New Life – Xuân Lộc – Truong Sa – Toinen Saigonin taistelu – Operaatio Linebacker I – Operaatio Linebacker II
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tet-hyökkäys&oldid=22815076”