Terveyskioski
Terveyskioski on ihmisten päivittäiseen ympäristöön sijoitettu hoitajavetoinen, matalan kynnyksen terveydenhuollon palvelupiste. Terveyskioskeista saa apua perusterveydenhoidon tarpeisiin sekä ennalta ehkäisevää opastusta ja neuvontaa. Kaikille avoimiin hoitajatasoisiin palveluihin pääsee ilman ajanvarausta, ja ne ovat maksuttomia. Terveyskioskit sijaitsevat tyypillisesti kauppa- ja ostoskeskuksissa. Terveyskioski toimii terveyskeskuksen alaisena yksikkönä osana kunnan perusterveydenhuollon palvelukokonaisuutta.
Suomen ensimmäinen terveyskioski avattiin kesäkuussa 2009 Ylöjärven kauppakeskus Eloon[1] ja toinen maaliskuussa 2010 Lahden kauppakeskus Trioon.[2] Toiminnan kaksivuotisia kokeilu- ja tutkimushankkeita on arvioinut Tampereen yliopisto. Suomen kolmas terveyskioski avattiin 1. syyskuuta 2011 Kotkan kauppakeskus Pasaatiin[3] ja neljäs 29. syyskuuta 2011 Lahteen Launeen Prismaan.
Terveyskioski-toiminnan alullepanijana ja konseptin levittäjänä toimi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Kuntaohjelma. Nimenkäyttöoikeus perustuu Sitran ja Terveyskioski-toiminimen omistavan Luontaistuote Oulun Natural Oy:n kanssa tehtyyn sopimukseen. Sitran 2009-2012 toteutetun kuntaohjelman tavoitteena oli edistää kuntien palvelutuotantoa, jotta se vastaisi entistä paremmin kansalaisten hyvinvointipalveluiden kysyntää ja turvaisi osaltaan julkisen talouden kestävyyttä.
Terveyskioski-toimintamalli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Terveyskioski-toimintamalli pohjautuu Yhdysvalloissa kehitettyyn Retail Clinic -palvelumalliin, jossa terveydenhoitopalveluita tarjotaan suurten asiakasvirtojen läheisyydessä ostoskeskuksissa tai kauppaketjujen yhteydessä.
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Terveyskioskin toiminnan painopiste voi suuntautua kunnan tarpeen mukaan ennalta ehkäisevään palveluun tai hoitotoimenpiteisiin. Terveyskioskin palveluvalikoimaan kuuluvat tyypillisesti muun muassa terveysneuvonta, pienimuotoinen vastaanottotoiminta (esimerkiksi verenpaine-, verensokeri- ja lihasvoimamittaukset), rokotukset, ompeleiden poistot, palvelunohjaus ja erilaiset teemapäivät (liikunta, hammashuolto, diabetes jne.).
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Terveyskioski-konsepti sai Retail Awards Vuoden komeetta -palkinnon 2010. Palkinnon perusteluissa terveyskioskia pidettiin yhteiskunnallisesti merkittävänä palvelukonseptina, joka tavoittaa laajasti erilaiset kuluttajaryhmät aina vauvasta vaariin. Terveyskioskin nähtiin luovan kauppakeskuksiin uutta palvelutarjontaa. Perusteluissa painotettiin myös terveyskioski-konseptin ajatusta viedä palvelut sinne, missä ihmiset ovat. Ylöjärven terveyskioski voitti Pirkanmaan-Satakunnan alueen yhteiskuntasarjan Nuorkauppakamarin Tuottava Idea -kilpailussa. Tuottava Idea -kilpailun tavoitteena on edistää innovointia sekä nostaa esiin uusia liikeideoita ja korostaa niiden merkitystä yhteiskunnallisen kehityksen avaintekijöinä.
Mahdolliset hyödyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Palvelut kansalaisille siellä, missä he muutenkin asioivat. Keskeinen sijainti kauppa- ja ostoskeskuksissa muiden palvelujen yhteydessä mahdollistaa helpon ja nopean matalan kynnyksen käynnin.
- Terveyskeskuksia laajemmat aukioloajat iltaisin ja viikonloppuisin palvelevat myös kiireisiä, ruuhkavuosia eläviä kaupunkilaisia. Terveyskioskista saa palvelua joustavasti aikaa varaamatta ja ilman pitkää odotusta.
- Palvelun helpon saatavuuden vuoksi hoitoon hakeutumisen kynnys on matala. Palvelulla voidaan mahdollisesti tavoittaa myös riskiryhmiä, jotka eivät muuten hakeutuisi hoitoon. Varhain todetun terveysongelman ansiosta voi olla mahdollista estää sairauksien kehittyminen ja vähentää hoidoista aiheutuvia kustannuksia.
- Terveyskioski voi edistää kansalaisten elämänlaatua ja yhdenvertaista kohtelua.
- Julkisen perusterveydenhuollon resurssien kohdentaminen järkevästi: kaikilla on mahdollisuus saada hoitoa joustavasti, toimenpiteiden vaatimalla tasolla ja kustannustehokkaasti tuotettuna. Hoitajatasoisten palveluiden käyttö voi vapauttaa lääkäriaikoja niitä tarvitseville.
- Ennalta ehkäisevä työ voi säästää pitkällä aikavälillä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksia, voi pidentää asiakkaan odotettavissa olevaa elinikää ja voi vähentää kansalaisten terveyseroja.
- Tehokas lisäresursointi väestön ikääntymisen aiheuttamiin tarpeisiin. Terveyskioski voi myös olla joustava lisäresurssi myös esim. rokotuskampanjoiden aikaan.
Tutkimukset terveyskioskitoiminnasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tampereen yliopisto on arvioinut ja tutkinut puolueettomasti terveyskioskitoiminnan vaikutukset Ylöjärven ja Lahden kaupungin terveyspalveluihin. Saatuja tuloksia on verrattu mm. nykyisiin terveydenhuollon palveluihin ja toimintaan sekä asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyteen.
Terveyskioskin arviointiraportit 2009-2011
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ylöjärven peruskartoitusraportti (Arkistoitu – Internet Archive) 06.10.2011
- Ylöjärven väliarviointiraportti (Arkistoitu – Internet Archive) 06.10.2011
- Ylöjärven loppuarviointiraportti 06.10.2011
- Lahden peruskartoitusraportti (Arkistoitu – Internet Archive) 06.10.2011
- Lahden väliarviointiraportti (Arkistoitu – Internet Archive) 06.10.2011
- Lahden loppuarviointiraportti, valmistuu keväällä 2012
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Tampereen yliopisto: Kork, Stenvall & Vakkuri: Terveyskioski palveluinnovaationa, Vaihe I: Peruskartoitus Ylöjärven terveyskioski -hankkeesta (Pdf) Sitran selvityksiä 19. 2010. Helsinki: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 6.10.2011. (suomeksi)
- Tampereen yliopisto: Kivimäki, Rimpelä & Vakkuri: Terveyskioski palveluinnovaationa, Ylöjärven terveyskioski -hankkeen väliarviointi (Vaihe II) (Pdf) Sitran selvityksiä 36. 27.10.2010. Helsinki: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Arkistoitu 30.8.2012. Viitattu 6.10.2011. (suomeksi)
- Tampereen yliopisto: Kork, Kivimäki, Rimpelä & Vakkuri: Julkinen terveyspalvelu kauppakeskuksessa, Ylöjärven terveyskioskin loppuarviointi (Pdf) Sitran selvityksiä 56. 1.9.2010. Helsinki: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Viitattu 6.10.2011. (suomeksi)
- Tampereen yliopisto: Kork, Kivimäki, Rimpelä & Vakkuri: Terveyskioski palveluinnovaationa, Lahden terveyskioski -hankkeen peruskartoitus (Vaihe I) (Pdf) Sitran selvityksiä 35. 27.10.2010. Helsinki: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 6.10.2011. (suomeksi)
- Tampereen yliopisto: Kork, Kivimäki, Rimpelä & Vakkuri: Terveyskioski palveluinnovaationa, Lahden terveyskioski -hankkeen väliarviointi (Vaihe II) (Pdf) Sitran selvityksiä 55. 7.6.2011. Tampere: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 6.10.2011. (suomeksi)
- itsenäisyyden juhlarahasto Sitra: Sitra Kuntaohjelma, terveyskioski Helsinki: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Arkistoitu 5.11.2010. Viitattu 6.10.2011. (suomeksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kivelä, Antti: Suomen ensimmäinen terveyskioski avattiin 29.5.2009. Sitra. Viitattu 9.5.2014.
- ↑ Suomeen avattiin jo toinen terveyskioski Iltalehti.fi. 12.3.2010. Viitattu 9.5.2014.
- ↑ Kotkaan Suomen kolmas terveyskioski Kymen Sanomat. 16.6.2011. Arkistoitu 13.5.2014. Viitattu 9.5.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Terveyskioski (Arkistoitu – Internet Archive), Sitran Kuntaohjelman verkkosivusto terveyskioskista
- Aamulehti: Tampereelle toivotaan omaa terveyskioskia (Internet Archive)
- Suomen lääkärilehti: Terveyskioski vähensi terveyskeskuksen kuormaa
- Mediuutiset: Sitra kaavailee viittäkymmentä uutta terveyskioskia[vanhentunut linkki]
- Aamulehti: Ylöjärvellä testattua terveyskioskia kopioidaan nopeasti muualle maahan (Internet Archive)
- Talouselämä: Terveyskioskista puuttuu kynnys[vanhentunut linkki]
- YLE: Terveyskioski palvelee hyvin, muttei miehiä ja nuoria[vanhentunut linkki]
- YLE: Terveyskioskista saatu hyviä kokemuksia