Terveydenhuolto Saksassa
_4.jpg)
Terveydenhuolto Saksassa perustuu liittovaltion, osavaltioiden ja itsenäisten palveluntarjoajien yhteistyöhön. Liittovaltio toimii ylimpänä lainsäätäjänä, määrittää sairausvakuutuksen perusperiaatteet ja potilaan oikeudet sekä valvoo niiden toteutumista. Saksan terveydenhuoltojärjestelmä rahoitetaan pääasiallisesti sairauskassamaksuin, joista noin puolet maksaa työnantaja ja noin puolet työntekijä. Sairausvakuutus on Saksassa pakollinen.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksan terveydenhuoltojärjestelmällä on pitkä historia. Jo Bismarckin aikaan vuonna 1883 säädettiin sairausvakuutuslaki, jonka perusteella tiettyjen alojen työntekijöillä oli oltava sairausvakuutus.[2] Vakuutetuilla oli oikeus lääkäripalveluihin, lääkkeisiin sekä rahallisiin avustuksiin, kuten sairauspäivärahaan. Sairauskassat saivat tarjota myös lisäpalveluita ja ulottaa vakuutusturvan myös vakuutetun perheenjäseniin. Jo tuolloin vakuutusmaksut riippuivat tuloista.[3]
Vuonna 1911 säädetty valtion vakuutusasetus (Reichsversicherungsverordnung) yhtenäisti sairaus-, eläke- ja tapaturmavakuutuslainsäädäntöä. Muutoksen myötä sairausvakuutusvelvollisuus laajentui koskemaan aiempaa laajempia ammattiryhmiä, kuten palvelijoita sekä maa- ja metsätalouden työntekijöitä. Vuonna 1941 tuli voimaan eläkeläisten sairausvakuutus. Vuonna 1969 työntekijät ja toimihenkilöt asetettiin tasavertaiseen asemaan sairaustapauksissa. 70-luvulla vakuutusta laajennettiin kattamaan maatalousyrittäjät, opiskelijat, laitoksissa elävät vammaiset sekä taiteilijat ja tiedottajat. Vuoden 1989 uudistuksessa vakuutusten piiriin tulivat muun muassa ennalta ehkäisevät toimenpiteet.[3]
Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen sovittiin, että vuoden 1991 alusta sairausvakuutuslaki olisi voimassa myös uusissa osavaltioissa. Vuodesta 1996 lähtien ihmiset saivat valita sairauskassansa vapaasti. Vuonna 1996 tuli voimaan lakisääteinen hoivavakuutus.[3]
Sairausvakuutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksassa pakolliseen sairausvakuutukseen on kaksi vaihtoehtoa, julkinen sairauskassa (Krankenkasse) ja yksityinen sairausvakuutus. Jos ansaitsee yli tietyn summan (53 550 euroa vuonna 2014[4]), voi liittyä yksityiseen sairausvakuutukseen julkisen kassan sijaan.[1]
Julkiset sairauskassat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisen sairauskassan maksu on 15,4 prosenttia tuloista, josta työnantaja maksaa 7,3 prosenttia ja työntekijä 8,2 prosenttia työntekijän tuloista (vuonna 2014). Vuoden 2015 alusta osuus on 14,6 prosenttia, josta työnantaja maksaa puolet ja työntekijä puolet.[5] Sairauskassamaksun yläraja lasketaan vuonna 2014 4 050 euron kuukausitulojen mukaan eli se on 332,10 euroa kuukaudessa.[6]
Yksityinen sairausvakuutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisin kuin julkisissa sairauskassoissa, yksityisessä sairausvakuutuksessa maksu määräytyy halutun vakuutuspaketin sekä riskitekijöiden mukaan. Näin esimerkiksi vanhat maksavat enemmän kuin nuoret ja sairaat enemmän kuin terveet. Nuorelle ja terveelle yksityinen sairausvakuutus onkin selvästi edullisempi kuin julkinen sairauskassa. Julkiseen sairauskassaan on kuitenkin hyvin vaikea palata, jos on siirtynyt yksityisen sairausvakuutuksen piiriin. Tällöin pitää osoittaa, että on ansainnut kokopäivätyössä vuodessa alle sen rajan, jolla yksityiseen sairausvakuutukseen voi vaihtaa. Yli 55-vuotiaille siirtyminen yksityisestä sairausvakuutuksesta julkiseen kassaan on lähes mahdotonta.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tietoa Saksasta: Yhteiskunta, kulttuuri ja media Suomen suurlähetystö. Viitattu 14.11.2014.
- ↑ Die Fünf Säulen der Sozialversicherung Bundesregierung. Arkistoitu 28.11.2014. Viitattu 14.11.2014. (saksaksi)
- ↑ a b c Deutsche Sozialversicherung: Geschichte deutsche-sozialversicherung.de. Viitattu 14.11.2014. (saksaksi)
- ↑ Versicherte Arbeitnehmer Bundesministerium für Gesundheit. Viitattu 14.11.2014. (saksaksi)
- ↑ Beitragssatz und Zusatzbeiträge der gesetzlichen Krankenversicherung Bundesministerium für Gesundheit. Viitattu 14.11.2014. (saksaksi)
- ↑ Ab 2014 neue Bemessungsgrenzen Bundesregierung. Viitattu 14.11.2014. (saksaksi)
- ↑ Private Krankenversicherung: Das verlogene Paradies Focus Online. Viitattu 14.11.2014. (saksaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Terveydenhuolto Saksassa Wikimedia Commonsissa
