Tervaniemen työväentalo
| Tervaniemen työväentalo | |
|---|---|
 Tervaniemen työväentalo tammikuussa 2018. |
|
| Osoite | Pohjantie 159 |
| Sijainti | Kangasala, Kuhmalahti |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1931 |
| Suunnittelija | T. Alanen |
| Rakennuttaja | Tervaniemen työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Kangasalan kk:n yhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | hirsi, lauta |
| Kerrosala | 301 m² |
 |
|
Tervaniemen työväentalo on Kangasalan Kuhmalahdella sijaitseva työväentalo.
Tervaniemen työväentalolla on merkittävää rakennushistoriallista, sosiaalihistoriallista ja maisemallista arvoa, ja se on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluekokonaisuutta. Työväentalo on edelleen aktiivisessa käytössä, ja sen omistaa Kuhmalahden Sosialidemokraattinen yhdistys ry.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervaniemen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Seuraavana vuonna valmistui oma työväentalo vuokratontille. Jäsenmäärän kasvaessa talo kävi pieneksi, ja yhdistys alkoi suunnitella uutta taloa.[1] Hanke kuitenkin lykkääntyi varojen puutteessa. Rakentamaan päästiin yhdeksän vuotta myöhemmin keväällä 1931.[2] Vanhan talon hirret hyödynnettiin uuden talon rakentamisessa. Seinähirret tehtiin talkoilla, mutta talon pystytyksen suoritti urakoitsija.[3] Uuden talon vihkiäisiä vietettiin 20. syyskuuta 1931.[4] Talon oli suunnitellut työväenyhdistyksen jäsen T. Alanen. Uusi juhlasali oli kooltaan 9 x 13 metriä. Juhlasalin lisäksi talossa oli avara ravintola, keittiö, vahtimestarin asunto ja eteinen vaatesäilytystiloineen. Ullakolla oli vielä tilaa kokoushuoneille.[2]
Yhdistyksen näyttämötoiminta oli vilkasta ja yhdistys toimi aktiivisesti lukuun ottamatta sotavuosia. 1980-luvun alussa nuorison muuttaessa pois paikkakunnalta toiminta hiljeni ja talo listattiin uhanalaisten työväentalojen joukkoon. Talolla järjestettiin edelleen kokouksia, nuorisotoimintaa ja tansseja.[3]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennus kunnostettiin talkoovoimin vuonna 2013. Julkisivut ovat vuoraamatonta hirttä lukuun ottamatta eteläisen seinän osittaista vaakavuorausta. Kuusiruutuiset ikkunat on lasitettu vanhalla ikkunalasilla. Sali on talon pohjoispäädyssä, ja eteläosassa sijaitsee keittiö aputiloineen. Sisäänkäyntiä suojaa avokuisti. Hyvin säilyneessä pihapiirissä on puinen talousrakennus, jossa sijaitsevat mm. käymälät. Rakennus on säilyttänyt rakentamisaikakautensa tyypilliset piirteet, ja kunnostaminen on tehty alkuperäistä kunnioittaen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pirkanmaan maakuntamuseo: Siiri-tietokanta, rakennettu kulttuuriympäristö, inventointinumero 2/2018 siiri.tampere.fi. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ a b Kansan Lehti no 217 21.9.1931 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ a b Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Kansan Lehti no 215 18.9.1931 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 4.4.2022.