Terror (1896)
| Terror | |
|---|---|
 |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | J. & G. Thomson, Clydebank |
| Kölinlasku | 11. joulukuuta 1895 |
| Laskettu vesille | 10. elokuuta 1896 |
| Palveluskäyttöön | 17. joulukuuta 1896 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1924 |
| Loppuvaihe | romutettu |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 370 t |
| Pituus | 67,05 m |
| Leveys | 6,70 m |
| Syväys | 1,70 m |
| Koneteho | 6 000 ihp |
| Nopeus | 28 solmua |
| Miehistöä | 67 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × QF 14 naulan tykkiä 2 × 1 naulan Maxim 2 × 14" torpedoputkea |
Terror oli Espanjan laivaston vuonna 1896 vesillelaskettu Furor-luokan torpedovenehävittäjä.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Furor-luokka
Alus tilattiin J. & G. Thomsonilta Clydebankistä, missä köli laskettiin 11. joulukuuta 1895. Alus laskettiin vesille 10. elokuuta 1896 ja otettiin palvelukseen vielä saman vuoden lopulla 17. joulukuuta.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvaltain ja Espanjan välisten jännitteiden kasvaessa alkuvuodesta 1898 alus oli vara-amiraali Pascual Cervera y Topeten johtamassa Espanjan 1. laivueessa, joka määrättiin São Vicenteen Portugalin hallinnoimalle Cape Verdelle. Furor, Plutón ja Terror saattoivat Cerveran lippulaivaa Infanta María Teresaa sekä Cristóbal Colónia Cadizista 8. huhtikuuta 1898. Osasto saapui São Vicenteen 14. huhtikuuta. Matkan aikana aluksilla oli havaittu mekaanisia vikoja ja ne olivat kuluttaneet odottamattoman paljon hiiltä. Laivueeseen liittyi vielä kaksi panssariristeilijää Vizcaya ja Almirante Oquendo.
Sodanjulistuksen jälkeen puolueettoman Portugalin viranomaiset ilmoittivat São Vicentessä olevalle osastolle, että sen tulisi poistua satamasta 24 tunnin kuluessa. Furor lähti laivueen mukana merelle 29. huhtikuuta suunnaten San Juaniin Puerto Ricoon. Jatkuvien mekaanisten vikojen ja vähäisten hiilivarastojen vuoksi osaston raskaammat alukset hinasivat Furoria ja muita hävittäjiä ajoittain. Laivue saapui 10. toukokuuta Martiniquelle.
Laivueen jäädessä kansainväliselle merialueelle Furor ja Terror ajoivat Fort de Franceen pyytämään hiilitäydennystä, mutta puolueettomana pysyttelevän Ranskan viranomaiset eivät luovuttaneet aluksille hiiltä. Lisäksi Yhdysvaltain laivaston apuristeilijä USS Harvard lähti juuri satamasta ja Ranskan viranomaiset kielsivät hävittäjiä poistumasta ennen kuin 48 tuntia myöhemmin. Terrorin moottorivika esti merellelähdön.
Aluksen moottorit saatiin toimimaan ja se lähti San Juaniin Puerto Ricoon, jonne alus saapui 17. toukokuuta. Yhdysvaltain laivasto saarsi San Juanin 18. kesäkuuta. Espanjan laivaston risteilijä Isabel II, tykkivene General Goncha ja Terror lähtivät 22. kesäkuuta merelle testatakseen sulkua, mikä aloitti toisen San Juanin taistelun. Yhdysvaltain laivaston apuristeilijä USS St. Paul lähestyi espanjalaisia, mistä seurasi lyhyt tulitaistelua, mistä espanjalaiset nopeasti irtautuivat. Isabel II ja General Goncha saavuttivat vain 10 solmun nopeuden, joten Terrorin tuli suojata niiden vetäytyminen. Terror teki torpedohyökkäyksen, jolloin St. Paulin ampuma kranaatti osui alukseen surmaten kaksi miehistönjäsentä ja tehden reiän aluksen kylkeen. Pahoin vaurioitunut hävittäjä vetäytyi ja se ajettiin matalikolle uppoamisen estämiseksi.
Sodan lopun alus oli korjattavana San Juanissa. Korjaukset saatiin päätökseen vasta kuukausi sotatoimien päättymisen jälkeen 14. syyskuuta, minkä jälkeen alus lähti paluumatkalle Espanjaan.
Vuonna 1920 alus muutettiin miinalaivaksi ja se romutettiin vuonna 1924.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Furor - Terror |
| Edeltäjä: Destructor – Seuraaja: Audaz-luokka |