Termiz
Termiz | |
---|---|
Arkeologinen museo. |
|
Termiz |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Uzbekistan |
Alue | Surxondaryon alue |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi | kaupunki |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 27,8[1] km² |
Korkeus | 310[1] m |
Väkiluku (2024) | 201 600 |
Termiz (ven. Терме́з, Termez) on Surxondaryon alueen pääkaupunki Uzbekistanin eteläisimmässä osassa. Se sijaitsee Amudarjaan laskevan Surxondaryojoen suussa 700 kilometriä Taškentista etelään.[1] Kaupungissa oli 201 600 asukasta vuonna 2024[2].
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seudun ilmasto on mannermainen, kuuma ja kuiva. Kesät ovat hyvin kuumia ja talvet leutoja ja lyhyitä. Tammikuun keskilämpötila on 2,8–3,6 ja heinäkuun 28–32 astetta. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 133 millimetriä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tärkeiden kauppareittien risteyksessä sijainnut Termiz on yksi Keski-Aasian vanhoista kaupunkikeskuksista. Nykyisen kaupungin luoteispuolella Amudarjan rannalla sijaitsevassa vanhassakaupungissa (Koʻxna Termiz) suoritettujen arkeologisten kaivausten ja kirjallisten lähteiden perusteella se on syntynyt ensimmäisen vuosituhannen puolivälissä eaa. Termizin kukoistusaikaa oli Kušan-valtakunnan kausi ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina, jolloin siitä kehittyi myös yksi buddhalaisuuden keskuksista. Arabit valloittivat sen 600-luvun lopussa.[1]
Termiz oli 900–1100-luvuilla suuri käsityöläis- ja kauppakaupunki sekä alueellinen hallinto- ja kulttuurikeskus. Mongolit hävittivät sen vuonna 1220. Kaupunki rakennettiin 1300-luvulla uudestaan Surxondaryon rannalle, ja vuonna 1407 timuridihallitsija Khalil Sultan pystytti sinne uuden linnoituksen. Uusi Termiz tuhoutui kokonaan 1700-luvun lopun sodissa.[1]
Uuden kaupungin paikalla sijainneen Pattakesarin kylän lähelle rakennettiin vuonna 1894 venäläinen linnoitus. Vuonna 1916 valmistui Buharasta ja Qarshista johtava rautatie.[1] Linnoituksen ympärille syntynyt kaupunki sai vuonna 1928 jälleen nimen Termiz[3].
Liikenne, talous ja kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Termiz on tärkeä kansainvälisen liikenteen ja kaupankäynnin keskus. Sieltä on maantie- ja rautatieyhteydet Afganistaniin ja Tadžikistaniin. Amudarjan ylittää Afganistanin sodan aikana rakennettu Ystävyyden silta. Joen rannalla on satama ja kaupungin koillispuolella lentokenttä.[1][4]
Kaupungissa toimii puuvilla-, rakennustarvike-, kevyttä ja elintarviketeollisuutta. Termizin yliopisto on perustettu aikaisemman opettajakorkeakoulun pohjalta vuonna 1992. Kulttuurilaitoksia ovat teatteri, taidekoulu ja kotiseutumuseo.[1]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Termizin päänähtävyydet ovat arkeologinen museo ja vanhakaupunki, jossa on 1400-luvulla rakennettu suufilaisvaikuttaja Hakim at-Termiziyn mausoleumi. Vanhankaupungin lähellä sijaitsevat kolmen buddhalaistemppelin rauniot: Qoratepa, Fayoztepa ja Zurmalan torni. Termizin keskustan koillispuolella on 800-luvulla rakennettu Qirqqizin linnoitus sekä Sulton Saodatin mausoleumiryhmä, jonka haudat ovat peräisin 800–1500-luvuilta. Lähiseudulla on myös muita islamilaisia ja buddhalaisia muistomerkkejä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 8-zhild, s. 387–391. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2004. ISBN 5-89890-082-9
- ↑ Doimiy aholi soni (shahar) O’zbekiston Respublikasi Prezidenti huzuridagi Statistika agentligi. Viitattu 1.6.2024.
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 25, s. 473. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1976.
- ↑ a b Ibbotson, Sophie: Uzbekistan: The Bradt Travel Guide, 3rd edition. Chesham: Bradt Travel Guides, 2020. ISBN 978-1-78477-108-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Termiz Wikimedia Commonsissa