Terhi (kasvi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Terhi
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Silmälläpidettävä [1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Boraginales
Heimo: Lemmikkikasvit Boraginaceae
Suku: Terhit Asperugo
Laji: procumbens
Kaksiosainen nimi

Asperugo procumbens
L.[2]

Katso myös

  Terhi (kasvi) Wikispeciesissä
  Terhi (kasvi) Commonsissa

Terhi (Asperugo procumbens) on lemmikkikasveihin (Boraginaceae) kuuluva pienikukkainen ja karkeakarvainen euraasialainen kasvilaji.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terhin hedelmiä.

Yksivuotinen terhi kasvaa 20–70 senttimetriä korkeaksi. Varsi on rento, särmikäs ja karhean väkäkarvainen. Karvaiset lehdet ovat osaksi lähes vastakkain, suikeita ja tylpähköjä. Alimmat lehdet ovat ruodillisia, ylimmät ruodittomia. Tumman punasiniset kukat ovat lehtihankaisia. Kukan verhiö on vastakohtainen, kukinnan jälkeen suureneva ja lopulta litteä, kahdesta suippoliuskaisesta osasta muodostunut. Teriö on 2–3 millimetriä leveä, nielukyhmyt ovat valkoisia. Terhi kukkii Suomessa kesä-elokuussa. Kasvin tiheänystermäiset hedelmät takertuvat helposti esimerkiksi ihmisten vaatteisiin.[3][4][5]

Pohjois-Suomessa laji on tunnettu myös nimellä tervaheinä.[5]

Terhi lienee alun perin kotoisin Länsi-Aasian ja Kaakkois-Euroopan vuoristoista. Nykyään lajia tavataan lähes koko Euroopassa Irlantia ja Pohjois-Venäjää lukuun ottamatta. Terhiä kasvaa myös Kaukasuksen alueella sekä paikoin Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Laji on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan ihmisen mukana.[4][6] Suomessa terhiä voi tavata koko maasta, mutta esiintyminen on keskittynyt toisaalta Ahvenanmaalle ja Etelä-Suomen rannikkoalueille, toisaalta Lappiin.[7] Laji on muinaistulokas Ahvenanmaalla ja rannikkoseuduilla, ja uustulokas Pohjois-Suomessa, jonne se on levinnyt Vienan Karjalasta. Muualla laji on satunnainen. Missään päin Suomea laji ei kuitenkaan nykyään ole yleinen.[4][5]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terhi on vanha kulttuurin seuralaislaji, jota tavataan Suomessa puutarhoissa, perunapelloilla, komposteilla, navetanseinustoilla ja joutomailla. Pohjois-Suomessa laji on toisinaan peltojen rikkaruoho.[3][4] Terhi on Suomessa harvinaistunut ennen kaikkea maatalojen pihapiirin siistiytymisen myötä.[5]

Terhin juurta on Englannissa käytetty värjäämiseen värikrapin (Rubia tinctorium) sijaan.[6]

  • Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi: Kuopion katoava kasvimaailma. (Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja) Kuopio: Kuopion lionnontieteellinen museo, 2002. ISBN 951-842-248-6
  • Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry: Oulun kasvit: Piimäperältä Pilpasuolle. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 2005. ISBN 952-10-2372-4
  • Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti.: Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8166-0
  1. Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 188. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 11.9.2022).
  2. ITIS: Asperugo procumbens Viitattu 22.3.2019. (englanniksi)
  3. a b Retkeilykasvio 1998, s. 352.
  4. a b c d Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 72.
  5. a b c d Oulun kasvit 2005, s. 359.
  6. a b Den virtuella floran: Paddfot (ruotsiksi) Viitattu 23.12.2010.
  7. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Terhin levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 23.12.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]