Espanjalainen neliö

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tercio)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Espanjalaisia neliöitä; keihäsmiehet keskellä ja musketöörit neliön kolmella sivulla.

Espanjalainen neliö eli tercio on espanjalaisten 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa Italiassa sotiessaan kehittämä jalkaväen taktinen muodostelma.

Espanjalainen neliö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjalaisen neliön perusperiaatteena oli yhdistää ruutiaseet (aluksi hakapyssyt tai arkebuusit, myöhemmin musketit) pitkien keihäiden, niin sanottujen piikkien kanssa. Tällä tavoiteltiin toisaalta jalkaväen puolustus- ja hyökkäyskyvyn yhdistämistä yhteen taktiseen yksikköön, toisaalta kykyä lyödä taistelussa sekä jalka- että ratsuväki. Tämä uusi taktiikka mullisti nopeasti sodankäynnin Euroopassa ja muut maat seurasivat espanjalaista mallia jalkaväkensä järjestämisessä. Vaikka muuallakin käytettiin espanjalaista neliötä, nimenomaan espanjalainen jalkaväki hallitsi taktiikan paremmin kuin kukaan muu ja hallitsi Euroopan taistelukenttiä.

Vaikutukset sodankäyntiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjalainen neliö siirsi asevoimien painopisteen jalkaväkeen. Perinteisesti keihäsmiehet järjestettiin yhteen isoon neliöön, jonka jokaiseen kulmaan sijoitettiin pienempi neliö hakapyssymiehiä tai musketöörejä. Näin muodostui eräänlainen liikkuva linnoitus, joka oli erittäin vahva puolustautumaan, mutta kykeni myös hyökkäämään. Muitakin muotoja käytettiin erillisten tercioiden järjestämisessä, mutta perusperiaate jakaa taisteleva joukko useaan erilliseen espanjalaiseen neliöön säilyi. Yhdessä tällaisessa muodossa oli tyypillisesti puolestatoista tuhannesta aina kolmeentuhanteen sotilaaseen. Erityisen tehokas tercio oli turkkilaisia vastaan, joiden ratsuväki ei kyennyt rynnäköimään terciota vastaan, ja joilla ei ollut tehokasta, lähitaisteluun kykenevää jalkaväkeä. Tämä johtui siitä, että eturivit olivat yleensä haarniskoidut, jolloin jousiammunnalla, joka oli turkkilaisten vahvuus, ei ollut juurikaan vaikutusta tercioon.

Käytön loppuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjalaisen neliön valtakausi loppui, kun Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf löi katolisen liigan joukot Breitenfeldin taistelussa 1631. Kustaa käytti luomaansa kevyttä kenttätykistöä, pistoolein varustettua rynnäkköratsuväkeä ja uutta jalkaväen treffen-taktiikkaa ja murskasi espanjalaisten maineen lyömällä neljätoista "voittamatonta terciota". Tercio osoittautui haavoittuvaksi kenttätykistölle, jota vastaan ei voitu suojautua haarniskoin, ja jonka tekemiin aukkoihin ratsuväki kykeni rynnäköimään. Tämän jälkeen neliötä käytettiin vielä menestyksekkäästi jalkaväentaktiikkana, mutta linjajalkaväki voitti koko ajan uusia kannattajia tulevaisuuden edustajana. Lopullisesti espanjalainen neliö poistui käytöstä ennen 1700-luvun alkua.

  • Arnold, Thomas F.: The Renaissance at War. Lontoo: Cassell, 2002. ISBN 0-304-36353-7
  • Lappalainen, Jussi T.: Aseet ja taistelut. (Sotataidon kolme vuosituhatta) Helsinki: Otava, 1988. ISBN 951-1-10479-9