Teoderik I (visigoottien kuningas)
| Teoderik I | |
|---|---|
 Félix Castellon maalaus kuningas Teodorikistä vuodelta 1635 | |
| Visigoottien kuningas | |
| Valtakausi | 418–451 |
| Edeltäjä | Wallia |
| Seuraaja | Thorismund |
| Syntynyt |
n. 393 Peucen saari, Dobrudzha |
| Kuollut |
20. kesäkuuta 451 Katalaunien kenttien taistelu |
| Puoliso | Flavia Valiana |
| Lapset |
Thorismund Teoderik II Frederic Eurik Retimer Himnerith |
| Suku | Balt |
| Isä | Alarik |
| Uskonto | areiolainen kristinusko |
Teoderik I tai Theoderik I (gootiksi Þiudarīks, lat. Theodericus; noin 393 – 20. kesäkuuta 451) oli visigoottien kuningas myöhäisantiikin aikana vuosina 418–451.[1]
Teoderik oli kuningas Alarikin avioliiton ulkopuolella syntynyt poika. Teoderikin valtakaudella visigootit saivat haltuunsa Tolosan eli nykyisen Toulousen alueen Akvitaniassa. Teoderik liittoutui aluksi Länsi-Rooman kanssa ja taisteli heidän puolellaan vandaaleja vastaan vuonna 422.[1] Visigoottien ja roomalaisten välillä oli kuitenkin yhä kiistoja, mutta ne laantuivat, kun magister militum Flavius Aëtius sai vuonna 426 aikaan sopimuksen, jossa Länsi-Rooma vapautti visigootit foederati-velvoitteista ja tunnusti heidän valtionsa suvereenisuuden.[2] Visigootit liittyivät myöhemmin roomalais-germaaniseen liittoutumaan Katalaunien kenttien taistelussa Attilan johtamia hunneja vastaan 20. kesäkuuta vuonna 451. Teoderik kuoli taistelukentällä.[3] Teoderik oli luultavasti ensimmäinen germaanikuningas, joka julkaisi kirjoitettuja lakeja.[1]
Teoderik I:llä oli monia lapsia, joista myöhemmin visigoottien kuninkaiksi nousivat Thorismund, Teoderik II ja Eurik.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Castrén, Paavo ja Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- Kari, Risto: Historian ABC 6 – Kaikkien aikojen valtiot. Tammi 2001. ISBN 951-31-1098-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
