Temppeli G (Selinus)
| Temppeli G | |
|---|---|
 Temppeli G:n raunioita. |
|
| Sijainti | Selinunte, Marinella, Castelvetrano, Trapani, Sisilia, Italia |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
| Valmistumisvuosi | n. 500 eaa.– (keskeneräinen) |
| Tyylisuunta | doorilainen |
 |
|
Temppeli G on nimitys, jota käytetään eräästä antiikin aikaisesta kreikkalaisesta temppelistä Selinuksessa Sisiliassa Italiassa. Sen kohdejumaluutta ei tunneta varmuudella, mutta sen arvellaan olleen omistettu Zeukselle.[1][2][3] Temppeli oli yksi koko kreikkalaisen maailman suurimpia.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Temppeliksi G kutsutun pyhäkön rakentaminen alkoi arkaaisen kauden lopulla noin vuonna 500 eaa. Se oli vielä kesken karthagolaisten tuhottua kaupungin vuonna 409 eaa. Rakentamista ei ilmeisesti jatkettu tämän jälkeen, ja näin temppeli ei koskaan valmistunut.[1][2]
Temppeliä pidetään nykyisin yleensä omistettuna Zeukselle, mutta aiemmin sitä on ehdotettu myös Apollonin temppeliksi. Koska tunnistus on epävarma, rakennus tunnetaan tutkimuksessa yleensä muiden Selinuksen temppeleiden tavoin perinteisellä kirjainnimellään.[1][2]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Temppeli G sijaitsi niin kutsutulla Itäkukkulalla Selinuksen akropoliin itäpuolella, varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella. Se oli pohjoisin kukkulan kolmesta temppelistä, joista muut tunnetaan nykyisin nimillä Temppeli E ja Temppeli F.[2]
Temppeli edusti doorilaista tyyliä. Se oli pseudodipteraali, ja siinä oli lyhyillä sivuilla kahdeksan ja pitkillä sivuilla 17 pylvästä. Temppelin stylobaatin koko on noin 50,1 × 110,4 metriä. Näin se oli Akragaan Olympoksen Zeuksen temppeliä pidempi, mutta ei yhtä leveä.[1][2] Koko tekee siitä yhden kreikkalaisen maailman neljästä suurimmasta temppelistä.[4] Pylväiden lukumäärä kahdeksan lyhyillä ja 17 pitkillä sivuilla esiintyy muutoin vain Ateenan Parthenonissa. Temppelin pylväiden korkeus oli noin 16,3 metriä ja halkaisija alaosassa noin 3,4 metriä. Yhden pylvään paino oli noin 100 tonnia.[1][2]
Temppelissä oli pronaos, jonka julkisivussa oli neljän pylvään levyinen ja yhteensä kuusi pylvästä käsittänyt portiikki, ja suurikokoinen naos eli cella. Naokseen johti pronaoksesta kolme ovea, ja se oli jaettu kahdella kymmenen pylvään rivillä kolmeen laivaan. Näiden pylväiden päällä oli pienemmät pylväät, jotka tukivat kattoa. Keskimmäinen laivoista oli hypetraali eli siinä ei ollut kattoa. Keskimmäisen laivan päässä oli adyton, mikä oli omaperäinen ratkaisu. Temppelin länsipäässä oli opisthodomos, jonka etupuolella oli kaksi pylvästä.[1]
Oletettavasti pitkän rakennusajan vuoksi temppelissä on arkkitehtoonisia erikoisuuksia, jotka voivat johtua siitä, että suunnitelmia muutettiin rakentamisen kuluessa. Temppelin itäpää vaikuttaa arkaaisemmalta ja länsipää enemmän klassisen kauden temppeliltä. Keskeneräisyys näkyy muun muassa siinä, ettei temppelin pylväitä ollut uritettu kokonaan, toisin sanoen niissä kaikissa ei ole kanneluureja. Nykyisin temppelin jäänteet muodostavat jättimäisen rauniokasan. Yksi pylväistä on pystyssä, sillä se kunnostettiin vuonna 1832. Temppelin mittasuhteet tulevat hyvin esiin rakennuskivien suuresta koosta.[1][2]
Temppelin rakennuskivet olivat peräisin kivilouhimosta, joka on löydetty nykyisestä Cusasta linnuntietä noin yhdeksän kilometriä Selinuksesta luoteeseen. Paikalla on edelleen keskeneräisiä pylväsrumpuja, jotka ovat samaa kiveä kuin Temppelissä G ja sopivat sen mittasuhteisiin.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Selinus, Temple G (Building) Perseus. Viitattu 22.10.2018.
- ↑ a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SELINUS (Selinunte) Trapani, Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Smith, William: ”Selinus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Trigiani, Elaine: DK Eyewitness Top 10 Travel Guide: Sicily, s. 30. Dorling Kindersley Ltd, 2011. ISBN 1405372451 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Temppeli G Wikimedia Commonsissa
