Teksti
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Sekava ja epämääräinen esseentynkä |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Teksti eli kirjoitelma on luettavaksi tarkoitettua kirjoitusta, jolla ilmaistu sisältö muodostaa asiakokonaisuuden, kuten artikkelin, novellin, runon tai romaanin. Tekstejä voidaan lajitella eri tekstityyppeihin niiden esteettisten normien tai esimerkiksi käyttötarkoitusten mukaan.
Esimerkiksi sanomalehdissä olevat artikkelit noudattavat yleensä tiettyjä yleiseisesti käytössä olevia rakenteita ja tehokeinoja, kuten otsikkoa, ingressiä ja leipätekstiä, mutta se tarkoittaa myös ei-fiktiivistä tekstiä, joka on usein uutinen. Vastaavasti esimerkiksi proosa on fiktiivistä ja vapaamuotoista tekstiä ja runous pyrkii tyypillisesti maksimaaliseen estetiikkaan yli kieliopillisten sääntöjen ja määritteiden. Eri tekstilajeilla voi siis olla erilaisia rakenteita ja painotuksia.
Aina yksittäinen teksti ei kuulu selvästi yhteen tekstilajiin, vaan siinä voi olla aineksia useammasta tekstilajista, josta yksi esimerkki on esimerkiksi proosaruno. Yhdestä aiheesta on myös mahdollista laatia monen eri tekstilajin tekstejä.[1] Myös puheesta voidaan tehdä tekstiä translitteroimalla ja koostamalla se luettavaan muotoon.
Kirjoitettu teksti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Otsikko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Otsikko on tekstin tärkein osa, joka kertoo tekstin ydinajatuksen tai vihjaa siitä. Sanomalehdissä otsikolla on tarkoitus houkutella lukijaa lukemaan juttu. Markkinointitekstillä sillä pyritään yleensä havahduttamaan lukija. Usein otsikon koolla annetaan osviittaa jutun suuruudesta ja tärkeydestä.[1]
Leipäteksti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leipäteksti on varsinaista tekstiä. Nimi johtuu siitä, että toimittajien ajatellaan saavan siitä varsinaisen palkkansa, eli rahaa leipään.[1]
Ingressi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ingressi eli johdanto on tekstissä lyhyt yhteenveto siitä aiheesta, mistä artikkelin leipätekstin on tarkoitus kertoa.
Ladonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tekstien ladonnassa on käytetty huomioarvon parantamiseksi myös erilaisia kirjasimia.lähde? Otsikko, ingressi ja leipäteksti voivat olla eri kirjasinlajeilla toteutettuja.
Tekstitetty puhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Televisioissa vieraskielisen ohjelman alle kirjoitetaan käännös. Usein käännös on lyhyempi kuin puhutut sanatlähde? alkuperäismuodossaan. Monilla pienillä kielialueilla ei puhuttua sanaa korvata katselijan ymmärtämän kielenlähde? sanoilla dubbaamalla, vaan käännös tehdään tekstityksenä ruudun alalaitaan.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Vesa Haapala, Inkeri Hellström, Janna Kantola, Tuomas Kaseva, Riitta Korhonen, Heidi Kärki, Minna Maijala, Harri Mustonen, Janne Saarikivi, Merja Salo, Juhana Torkki: Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus, s. 30,338,352. Otava, 2016. ISBN 978-9511-28914-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kirjoittajan ABC-kortti. Oulun yliopisto.