Teemu Rautiainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teemu Rautiainen
Henkilötiedot
Syntynyt13. maaliskuuta 1992 (ikä 32)
Nurmijärvi, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Rautsi,[1] Radu[2]
Pelipaikka vasen laitahyökkääjä
Maila vasen
Pituus 169 cm
Paino 75 kg
Seura
Seura HPK
Sarja SM-liiga
Pelinumero 19
Pelaajaura
Pääsarjaura 2010–
Aik. seurat Ilves (SML)
GC Küsnacht Lions (SL)
ZSC Lions (NL)
KooKoo (SML)

Teemu Rautiainen (s. 13. maaliskuuta 1992 Nurmijärvi) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa SM-liigajoukkue Hämeenlinnan Pallokerhossa. Hän on pelipaikaltaan vasen laitahyökkääjä.[3] Rautiainen on 169 cm pitkä.[4]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juniorivuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautiainen aloitti luistelukoulun Nurmijärven Kurrassa, mutta hän aloitti joukkueessa pelaamisen jo varhain Hämeenlinnan Pallokerhossa.[5] Rautiainen oli kaudella 2007–2008 C-nuorten SM-sarjassa joukkueensa paras maalintekijä kymmenellä osumallaan.[6] Kaudella 2008–2009 hän oli B-nuorten SM-karsinnoissa tehoilla 5+7=12 HPK:n paras pistemies ja syöttäjä ja hän jakoi sisäisen maalipörssin voiton Ville Järveläisen ja Karri Koivun kanssa. Pudotuspeleissä Rautiainen jakoi kolmella osumallaan joukkueen sisäisen maalipörssin voiton Koivun ja Ville-Veikko Eerolan kanssa.[7] Hän voitti kauden päätteeksi B-nuorten SM-hopeaa.[4]

Kaudella 2009–2010 Rautiainen oli tehoilla 17+20=37 HPK:n A-nuorten paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Mika Erkkilän jälkeen.[8] Hänet valittiin A-nuorten SM-liigan syyskuun kuukauden tulokkaaksi. Rautiainen vahvisti myös HPK:n B-nuoria, jossa hän voitti SM-hopeaa. Kaudella 2010–2011 Rautiainen voitti koko A-nuorten SM-liigan piste- (Kari Jalonen -palkinto) ja maalipörssin (Arto Javanainen -palkinto) tehoilla 35+33=68 sekä tehotilaston (Raimo Helminen -palkinto) lukemalla +40. Hänellä oli pistepörssissä peräti 16 tehopisteen ero joukkuetoveriinsa Ville Järveläiseen ja HIFK:n Markus Granlundiin.[9] Rautiainen jakoi myös sarjan ylivoimamaalipörssin voiton TPS:n Johannes Lehdon kanssa kymmenellä osumallaan[10] sekä voitti voittomaalipörssin yhdeksällä osumallaan. Hänet valittiin A-nuorten SM-liigan joulukuun kuukauden pelaajaksi. Rautiainen valittiin kauden päätteeksi sarjan parhaana pelaajana Teemu Selänne -palkinnolla ja parhaana hyökkääjänä Saku Koivu -palkinnolla sekä valittiin ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[4] Hän pelasi myös ensimmäisen ja kauden ainoaksi jääneen SM-liigaottelunsa 19. lokakuuta 2010 Tapparaa vastaan.[11] Rautiainen merkittiin HPK:n kakkosketjuun latvialaisten Kaspars Saulietisin ja Armands Bērziņšin kanssa.

SM-liigasopimus Hämeenlinnan Pallokerhoon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2011 Rautiainen teki HPK:n kanssa kaksivuotisen SM-liigasopimuksen.[12] Hän pelasi kauden ensimmäiset ottelunsa A-nuorissa, kunnes Rautiainen pelasi kauden 2011–2012 ensimmäisen liigaottelunsa runkosarjan seitsemännellä kierroksella.[13] Loukkaantumisten ja floppihankintojen myötä hän vakiinnutti paikkansa SM-liigassa,[5] jossa Rautiaisen tulokaskausi toi 41 runkosarjaottelussa tehot 4+8=12. Hän teki liigauransa avausmaalin 19. marraskuuta 2011 JYPiä vastaan. Rautiaisen osuma jäi HPK:n 4–1-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi. Hän sai ottelussa myös syöttöpisteen Marko Luomalan tekemään ylivoimamaaliin.[14] Kevätkaudella Rautiainen vahvisti myös HPK:n A-nuoria, jonka paras maalintekijä hän oli pudotuspeleissä viidellä osumallaan.[15] Rautiainen voitti kauden päätteeksi A-nuorten SM-pronssia.[4]

Kaudella 2012–2013 Rautiainen teki SM-liigassa 50 runkosarjaottelussa tehot 9+7=16 ja viidessä playoff-ottelussa tehot 2+1=3. Hän avasi maalitilinsä pudotuspeleissä heti kahdella osumalla toisessa puolivälieräottelussa 21. maaliskuuta 2013 JYPiä vastaan. Rautiaisen toinen maali jäi HPK:n 3–2-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi. Hänen otteluunsa mahtui myös 5+20-minuutin ottelurangaistus, jonka Rautiainen sai kolmannessa erässä päähän kohdistuneen taklauksen vuoksi.[16] HPK hävisi ottelusarjan lopulta JYPin edettyä välieriin otteluvoitoin 4–1. Rautiainen pelasi kauden aikana myös kolme ottelua lainalla Mestis-joukkue Heinolan Peliitoissa joulukuussa 2012.[17] Hän teki niissä tehot 4+1=5. Rautiainen vahvisti myös HPK:n A-nuoria kauden viimeiseksi jääneessä neljännessä finaaliottelussa Espoo Bluesia vastaan yhdessä Otto Paajasen kanssa. Hän teki ottelussa kaksi maalia,[18] joista ensimmäinen jäi HPK:n 4–1-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi, joka ratkaisi joukkueelle A-nuorten Suomen-mestaruuden.[4][19]

Kausi 2013–2014 Rautiaisella osoittautui varsin ailahtelevaksi. Hänen vastuunsa kuitenkin lisääntyi loppukaudella, kun HPK:n hyökkäyksen jättivät Ville Viitaluoma ja Jere Sallinen. Joukkue onnistui kuitenkin nousemaan pudotuspeleihin voitettuaan runkosarjan kahdeksan viimeistä ottelua. Näistä viidellä viimeisellä kierroksella Rautiainen teki runkosarjan kymmenestä maalistaan viisi.[20] Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Jokereita vastaan hän teki kahdessa ottelussa tehot 3+1=4. Rautiainen oli myös puolivälierierät huomioiden HPK:n pudotuspelien paras pistemies ja hän jakoi sisäisen maalipörssin voiton Borna Rendulićin kanssa.[21] Ensimmäisen kierroksen ensimmäisessä ottelussa 15. maaliskuuta 2014 vieraissa Jokereita vastaan Rautiainen teki kaksi maalia, joista ensimmäinen jäi HPK:n 1–5-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi. Hän sai ottelussa myös syöttöpisteen oltuaan kakkossyöttäjänä Antti Bruunin tekemään ylivoimamaaliin.[22] Rautiaisen maaliputki kesti kaikkiaan seitsemän ottelua,[23] kunnes hän joutui sivuun kahdesta ensimmäisestä puolivälieräottelusta.[24] Ottelusarjan ja kauden kahdessa viimeisessä ottelussa Rautiainen jäi ilman tehopisteitä.

Tampereen Ilves 2014–2020

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautiainen siirtyi kaudeksi 2014–2015 kaksivuotisella sopimuksella Tampereen Ilvekseen.[25] Hän oli joukkueen neljänneksi paras pistemies tehoilla 12+17=29.[26] Joulukuussa 2015 Rautiainen teki seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[27] Kausi 2015–2016 hänellä päättyi vain 27 ottelun jälkeen leikkaushoitoa vaatineen alaraajavamman vuoksi.[28] Kaudella 2016–2017 Rautiainen oli 15 osumallaan Ilveksen paras maalintekijä[29] ja hän teki runkosarjassa kaikkiaan 27 tehopistettä, vaikka Rautiainen pelasi loukkaantumisten vuoksi vain 35 ottelua. Lokakuussa 2016 hän joutui kahdeksi kuukaudeksi[30] sivuun leikkaushoitoa vaatineen yläraajavamman vuoksi.[31] Rautiainen joutui vielä vuoden 2017 vaihteessa noin viikoksi sivuun.[32]

Kaudella 2017–2018 Rautiainen teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 19+26=45, joilla hän oli Ilveksen toiseksi paras pistemies Sami Sandellin jälkeen.[33] Joulukuussa 2017 Rautiainen teki seuran kanssa 1+1-vuotisen jatkosopimuksen, joka sisältää jälkimmäisestä vuodesta option ulkomaille siirtymisestä.[34] Kaudeksi 2018–2019 hänet nimettiin Ilveksen varakapteeniksi.[35] Rautiainen oli 17 osumallaan joukkueen kolmanneksi paras maalintekijä. Pudotuspeleissä hän oli tehoilla 3+4=7 Ilveksen paras maalintekijä ja Rautiainen jakoi sisäisen pistepörssin voiton Arttu Ruotsalaisen kanssa.[36] Pudotuspelien ensimmäisen kierroksen kolmannessa ottelussa 19. maaliskuuta 2019 Saimaan Palloa vastaan hän teki Ilveksen 4–2-voittoon päättyneen ottelun voittomaalin ylivoimalla ja se ratkaisi Ilvekselle puolivälieräpaikan. Rautiainen sai ottelussa myös syöttöpisteen Eemeli Suomen tekemään maaliin. Jussi Pesonen valitsi hänet ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[37] Kauden jälkeen Rautiainen jätti käyttämättä hänen sopimuksessaan olleen ulkomaanoption ja teki huhtikuussa 2019 vuoden mittaisen jatkosopimuksen Ilveksen kanssa.[38] Kaudella 2019–2020 hän oli joukkueen neljänneksi paras pistemies tehoilla 12+20=32.[39]

Siirtyminen Sveitsiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautiainen siirtyi kaudeksi 2020–2021 Sveitsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Swiss Leaguen GC Küsnacht Lionsiin.[20] Hän nousi kauden aikana kuitenkin sarjatasoa ylemmäs National Leaguen ZSC Lionsiin,[40] jossa Rautiainen pelasi lopulta suurimman osan kaudestaan pelaten 21 runkosarjaottelua tehopistein 6+4=10 ja kuusi playoff-ottelua tehden yhden maalin.[4]

Paluu SM-liigaan ja siirtyminen KooKoohon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudeksi 2021–2022 Rautiainen palasi SM-liigaan ja siirtyi 1+1-vuotisella sopimuksella KooKoohon.[41] Joukkuetta valmentaa hänelle Ilveksestä ja HPK:n A-nuorista tuttu Olli Salo. Huhtikuussa 2022 KooKoo käytti Rautiaisen sopimuksessa olleen option ja teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen hänen kanssaan.[42] Kaudella 2022–2023 Rautiainen oli tehoilla 6+24=30 joukkueen paras syöttäjä ja neljänneksi paras pistemies.[43]

Paluu HPK:hon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudeksi 2023–2024 Rautiainen palasi kaksivuotisella sopimuksella Hämeenlinnan Pallokerhoon.[44] Hänen alkukautensa osoittautui vaikeaksi, sillä Rautiainen teki kahdeksassa ensimmäisessä ottelussa vain yhden syöttöpisteen, kunnes 4. lokakuuta 2023 vieraissa Turun Palloseuraa vastaan Rautiainen avasi maalitilinsä tehtyään peräti neljä osumaa.[45] Kypärätemppu oli hänen SM-liigauransa ensimmäinen. Rautiaisen ensimmäinen maali hyväksyttiin videotarkistuksen jälkeen, toinen jäi HPK:n 2–5-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi ja neljäs syntyi ylivoimalla. Marko Mäkinen valitsi hänet ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[46] Rautiainen teki runkosarjan aikana lopulta vain kuusi maalia ja kaikkiaan 21 tehopistettä, joilla hän oli kuitenkin HPK:n kolmanneksi paras pistemies.[47]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Valko-Venäjä 2010 jääkiekko

Rautiainen pelasi alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2010, jolloin hän toimi Suomen kapteenina ja johdatti joukkueen pronssiin. Rautiainen pelasi myös alle 18-vuotiaiden Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2009.[48] Hän edusti myös Suomen alle 17-vuotiaiden maajoukkuetta ja toimi joukkueensa kapteenina sekä World U-17 Hockey Challengessa että Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla vuonna 2009, joista jälkimmäinen turnaus päättyi pronssiin. Rautiainen jakoi neljällä osumallaan Suomen sisäisen maalipörssin voiton Markus Västilän kanssa.[49] Yhteensä hän on pelannut 16 nuorten ja 46 poikien maaottelua. Rautiainen on kuulunut jokaisen juniorimaajoukkueen ikäluokassa joukkueensa kapteenistoon.[4]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
2008–2009 HPK A-SM 3 0 1 1 0 1 0 0 0 0
2009–2010 HPK A-SM 39 17 20 37 30 4 3 1 4 16 U18 5 1 1 2 0
2010–2011 HPK A-SM 41 35 33 68 38 4 1 5 6 2 Ykköstähdistö
HPK SM-liiga 1 0 0 0 0 – – – – –
2011–2012 HPK A-SM 11 7 11 18 8 6 5 2 7 4
HPK SM-liiga 41 4 8 12 10 – – – – –
2012–2013 HPK A-SM – – – – – 1 2 0 2 0
HPK SM-liiga 50 9 7 16 20 5 2 1 3 25
Peliitat Mestis 3 4 1 5 2 – – – – –
2013–2014 HPK SM-liiga 50 10 8 18 8 4 3 1 4 0
2014–2015 Ilves SM-liiga 55 12 17 29 43 2 0 0 0 4
2015–2016 Ilves SM-liiga 27 3 8 11 6 – – – – –
2016–2017 Ilves SM-liiga 35 15 12 27 12 10 1 3 4 4
2017–2018 Ilves SM-liiga 58 19 26 45 16 – – – – –
2018–2019 Ilves (A) SM-liiga 57 17 17 34 22 7 3 4 7 4
2019–2020 Ilves (A) SM-liiga 55 12 20 32 8 – – – – –
2020–2021 GC Küsnacht Lions SL 13 5 6 11 0 3 3 1 4 0
ZSC Lions NL 21 4 6 10 2 6 1 0 1 0
2021–2022 KooKoo SM-liiga 45 9 7 16 6 10 1 4 5 0
2022–2023 KooKoo SM-liiga 58 6 24 30 10 7 1 2 3 2
2023–2024 HPK SM-liiga 60 6 15 21 22 – – – – –
13 kautta yhteensä SM-liiga 592 122 169 291 183 45 11 15 26 39
1 kausi yhteensä NL 21 4 6 10 2 6 1 0 1 0
1 kausi yhteensä SL 13 5 6 11 0 3 3 1 4 0

Palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-nuorten SM-liiga

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suonsyrjä, Vesa: Loukkaantumiset selättänyt Teemu Rautiainen kauteen kovin odotuksin ilveshistoria.com. 2.9.2016. Ilves-Hockey Oy. Viitattu 8.7.2020.
  2. ↑ Suonsyrjä, Vesa: Paikallisotteluiden kolmas näytös – Teemu Rautiainen luottaa Ilvekseen ilves.com. 14.11.2019. Ilves-Hockey Oy. Viitattu 8.7.2020.
  3. ↑ Tilastot - Teemu Rautiainen - Kausi 2022-2023 liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 8.7.2020.
  4. ↑ a b c d e f g Teemu Rautiainen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi) Viitattu 5.2.2012.
  5. ↑ a b Peltonen, Miika: Tulevaisuus elää hetkessä Jatkoaika.com. 18.12.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  6. ↑ Elite Prospects - HPK U16 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Elite Prospects - HPK U18 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Elite Prospects - HPK U20 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Elite Prospects - U20 SM-liiga Stats 2010-2011 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Elite Prospects - Award - U20 SM-sarja Most Powerplay Goals eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
  11. ↑ HPK liihotteli neljänteen peräkkäiseen voittoon MTVuutiset.fi. 19.10.2010. Telia Company AB. Viitattu 8.7.2020.
  12. ↑ Tuulola jatkaa HPK:ssa Jatkoaika.com. 11.2.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  13. ↑ Heino, Ville: Rautiainen teki odotetun debyyttinsä Jatkoaika.com. 1.10.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  14. ↑ Poskiparta, Aki: HPK:n nuorukainen nujersi JYPin Jatkoaika.com. 19.11.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  15. ↑ Elite Prospects - HPK U20 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
  16. ↑ Kivistö, Tero: Pallokerho tasoitti otteluvoitot Jatkoaika.com. 21.3.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  17. ↑ Peliitoille kaksi HPK-lainaa Jatkoaika.com. 11.12.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  18. ↑ Seppä, Lassi: HPK:n nuorille mestaruus Jatkoaika.com. 1.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  19. ↑ Mennander, Pasi: Nuorten SM-liigan mestari 2013: HPK! leijonat.fi. 1.4.2013. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 8.7.2020.
  20. ↑ a b Seppä, Lassi: Teemu Rautiainen jatkaa uraansa Sveitsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Jatkoaika.com. 8.7.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  21. ↑ Elite Prospects - HPK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
  22. ↑ Vihreäsaari, Riku: Viiden tähden HPK selätti Jokerit Jatkoaika.com. 15.3.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  23. ↑ Mankila, Pekka: Kärpät ja HPK aloittavat puolivälieräurakkansa Jatkoaika.com. 21.3.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  24. ↑ Onnela, Janne: Pallokerhon viimeinen oljenkorsi Jatkoaika.com. 24.3.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  25. ↑ Ilves julkaisi tulevan kauden sopimuksiaan − Tuokkolalle lisävuosi Jatkoaika.com. 24.4.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  26. ↑ Elite Prospects - Ilves eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
  27. ↑ Ilveksen Tyrväinen suuntaa Ruotsiin - Laakso ja Rautiainen jatkavat Jatkoaika.com. 13.1.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  28. ↑ Ilveksen hyökkääjäkaksikon kausi ohi Jatkoaika.com. 13.1.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  29. ↑ Elite Prospects - Ilves eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
  30. ↑ Ilvekselle helpotusta Ulkojäille − Rautiainen palaa kokoonpanoon Jatkoaika.com. 13.12.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  31. ↑ Ilvekselle lisää takaiskuja − Teemu Rautiainen pitkään sivussa Jatkoaika.com. 14.10.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  32. ↑ Ilveksen Sointu ja Rautiainen sairastuvalle Jatkoaika.com. 29.12.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  33. ↑ Elite Prospects - Ilves eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
  34. ↑ Teemu Rautiaiselle ja Arttu Ruotsalaiselle jatkosopimukset ilves.com. 20.12.2017. Ilves-Hockey Oy. Viitattu 8.7.2020.
  35. ↑ Seppä, Lassi: Eemeli Suomi jatkaa Ilveksen kapteenina − tuoreelle Suomen mestarille A-kirjain rintaan Jatkoaika.com. 5.8.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  36. ↑ Elite Prospects - Ilves eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
  37. ↑ Ilves - Saipa, 19.3.2019 liiga.fi. 19.3.2019. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 8.7.2020.
  38. ↑ Seppä, Lassi: Kolppanen, Maalahti ja lupaavia nuoria Ilvekseen − Rautiainenkin jää Tampereelle Jatkoaika.com. 3.4.2019. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.7.2020.
  39. ↑ Elite Prospects - Ilves eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
  40. ↑ Kujansuu, Valtteri: Haastattelussa ex-Tre kronor -luotsin valmennuksessa pelaava Teemu Rautiainen funtampere.fi. 26.4.2021. Radio SUN Oy. Arkistoitu 14.7.2021. Viitattu 14.7.2021.
  41. ↑ KooKoon hyökkäykseen kolme pelaajaa lisää − Ilveksessä aiemmin tehoillut Rautiainen palaa Sveitsistä kotimaahan Jatkoaika.com. 9.5.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 14.7.2021.
  42. ↑ Seppä, Lassi: KooKoo solmi peräti yhdeksän jatkosopimusta − muun muassa Malík ja Antonen nähdään Kouvolassa ensi kaudella Jatkoaika.com. 26.4.2022. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.5.2022.
  43. ↑ Elite Prospects - KooKoo eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 6.5.2023. (englanniksi)
  44. ↑ Nikulin, Antti: Teemu Rautiainen palaa kotiin – taiturille kahden vuoden sopimus HPK:hon Jatkoaika.com. 16.5.2023. Jatkoaika r.y. Viitattu 16.5.2023.
  45. ↑ Savonen, Ilari: SM-liigassa hämmästyttävä maalinäytös – neljän osuman Teemu Rautiainen: "Pölijä päivä!" MTVuutiset.fi. 4.10.2023. Telia Company AB. Viitattu 4.10.2023.
  46. ↑ TPS - HPK, 4.10.2023 liiga.fi. 4.10.2023. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 4.10.2023.
  47. ↑ Elite Prospects - HPK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 17.3.2024. (englanniksi)
  48. ↑ 2009 U18 Memorial of Ivan Hlinka HockeySlovakia.sk. Slovenský zväz ľadového hokeja. Viitattu 8.7.2020. (slovakiksi)
  49. ↑ Elite Prospects - Finland U17 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.7.2020. (englanniksi)
HPK – SM-liiga

1 Ki. Saarinen | 3 Kangas | 4 Jokirinne | 5 Andžans | 8 Alitalo | 10 Vesterinen | 12 Päivärinta | 15 Korhonen | 17 Hietanen (A) | 18 Savolainen | 19 Rautiainen | 23 Ravinskis | 25 Huttunen | 28 Sinkkonen | 29 Ruokonen | 30 Rajaniemi | 31 Lindberg | 31 Mämmi | 35 Ka. Saarinen | 37 Ikonen | 38 Wallenius | 41 Sailio | 42 Topping | 43 Kukkonen | 44 Kopiloff | 50 Skinnari | 71 Järvelä | 72 Mylläri | 74 Nikkilä (C) | 81 Aaltonen | 82 Tuulola (A) | 88 Kiiskinen | 89 Ketola | 92 Toivonen | 93 Bengtsson | -- Eloranta | -- Ketonen
Valmentajat Manner – Hällfors – Selin – Virtanen – Jokinen

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Teemu_Rautiainen&oldid=22265121”