Ted Curson
| Theodore ”Ted” Curson | |
|---|---|
 Ted Curson Turussa heinäkuussa 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. kesäkuuta 1935 Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat |
| Kuollut | 4. marraskuuta 2012 (77 vuotta) Montclair, New Jersey |
| Muusikko | |
| Tyylilajit |
avant-garde jazz bebop |
| Soittimet | trumpetti |
| Levy-yhtiöt | Atlantic Records, Chiaroscuro Records, Arista Records, Prestige Records ja Fontana |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Theodore ”Ted” Curson (3. kesäkuuta 1935 Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat – 4. marraskuuta 2012 Montclair, New Jersey, Yhdysvallat) oli amerikkalainen jazztrumpetisti. Hänet tunnettiin todennäköisesti parhaiten esiintymisistään basisti Charles Mingusin kvartetissa.[1]
Curson sai ensimmäisen trumpettinsa kymmenvuotiaana ja perusti ensimmäisen yhtyeensä ystäviensä kanssa.[2] Hän opiskeli Granoff Musical Conservatoryssa Philadelphiassa. Hän muutti New Yorkiin Miles Davisin kehotuksesta 1956. Hän teki ensimmäisen levytyksensä Cecil Taylorin kanssa vuonna 1959. 1960-luvun alussa hän liittyi Charles Mingusin yhtyeeseen.[3] Cursonin vuonna 1964 levyttämää, Eric Dolphylle omistettua kappaletta ”Tears for Dolphy” on käytetty kolmessa elokuvassa, esimerkiksi Pier Paolo Pasolinin Teoremassa.[3]
Suomessa Curson tuli tunnetuksi Pori Jazzin vakioesiintyjänä. Hän oli ensimmäisen festivaalin pääesiintyjä ja oli rumpali Reino Laineen lisäksi ainoa muusikko, joka esiintyi alusta asti jokaisella festivaalilla 46 vuoden ajan 1966–2012 eli 47 festivaalilla. Curson nähtiin lyhyesti myös elokuvan Rampe & Naukkis - kaikkien aikojen superpari kohtauksessa Pori Jazzilla. Curson asui monena kesänä Porissa. Vuonna 1998 hänet nimitettiin kaupungin kunniakansalaiseksi ja hänelle luovutettiin kaupungin avain. Curson vieraili myös linnanjuhlissa vuonna 2007. [4] [5]
Vuonna 1970 Curson levytti Suomessa suomalaisten muusikoiden kanssa albumin Ode To Booker Ervin. Albumi julkaistiin ensimmäistä kertaa cd-muodossa tammikuussa 2013.
Curson kuoli sydänkohtaukseen marraskuussa 2012.[6]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1961: Plenty of Horn (Old Town)
- 1962: Ted Curson Plays Fire Down Below (Prestige)
- 1964: Tears for Dolphy (Fontana)
- 1965: The New Thing & the Blue Thing (Atlantic)
- 1966: Urge (Fontana)
- 1970: Ode to Booker Ervin (EMI Columbia)
- 1971: Pop Wine (Futura)
- 1973: Cattin’ Curson (Marge) / Typical Ted (Trident)
- 1974: Quicksand (Atlantic)
- 1976: Blue Piccolo (Whynote) / Ted Curson and Co. (India Navigation)
- 1976: Jubilant Power (Inner City)
- 1977: Flip Top (Freedom)
- 1978: Blowin' Away (Interplay) mukana Dizzy Reece
- 1979: The Trio (Interplay)
- 1980: I Heard Mingus (Interplay)
- 1981: Snake Johnson (Chiaroscuro)
- 1996: Traveling On (Evidence)
- 1999: Sugar 'n Spice (Level Green)
- 2007: Ted Curson in Paris: Live at the Sunside (Blue Marge)
- 2008: Ted Curson & The Clinic Sextet (fifty-fifty records)
- 2012: Live in Paris: Plays the Music of Charles Mingus (Elabeth)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yanow, Scott: Ted Curson: Biography Allmusic. Viitattu 12.6.2009. (englanniksi)
- ↑ Ted Curson: Biography All About Jazz. Viitattu 12.6.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Kelsey, Chris: Ted Curson: More than a Survivor JazzTimes. 2006. Arkistoitu 9.11.2012. Viitattu 12.6.2009. (englanniksi)
- ↑ Hiltunen, Hertta: Oliko ennen kaikki paremmin, Ted Curson? Helsingin Sanomat / Nyt-liite, 11.7.2008.
- ↑ Elo, Mikko I.: Viekö Ted Curson kesän mennessään? Satakunnan Kansa, 8.8.2012.
- ↑ Pori Jazzin legenda kuoli Ilta-Sanomat. 4.11.2012. Helsinki: Sanoma. Arkistoitu 5.11.2012. Viitattu 4.11.2012.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ylen Elävä arkisto: Trumpetisti Ted Curson diggasi Poria ja jazzia
- Ted Cursonin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa[vanhentunut linkki]
- Ode To Booker Ervin -albumin esittely Rocket Recordsin sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- The Lenght -lyhytelokuva Cursonista Yle Areenassa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
